Wiipurilainen Osakunta

Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martin Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstä Turun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.

Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Venäjälle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin läänin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella inkeriläiset ja muut Venäjältä tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.

Yliopiston siirryttyä Helsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen Östra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.

Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.

1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.

Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 vuoteen 2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyivät käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa 2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihin Domus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopulla Leppäsuolle Etu-Töölöön. [3] [4] Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.[5]

Wiipurilaisen Osakunnan inspehtorina toimi vuodesta 1994 vuoteen 2010 professori Vesa Majamaa.[6] Vuonna 2010 inspehtorina aloitti professori Jukka Kola. Hänen siirryttyään Helsingin yliopiston rehtorin tehtäviin inspehtoriksi tuli professori Markku Löytönen.

Osakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 190.[1]

Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.[2]

Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan vuosittain fuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.[7]

1. Wiipurilainen Osakunta: Wiipurilainen Osakunta wiipurilainenosakunta.fi. Viitattu 29.1.2014.
2. Säännöt (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
3. Osakunnan vaiheet (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
4. Mäkinen, Esa: Vain muutaman neliön tähden. Ylioppilaslehti, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
5. Historia Osakunta, Kymenlaakson Osakunta
6. PYP: Vesa Majamaan esittely 2003. Professorit yliopiston puolesta -vaaliliitto konsistorivaalissa 2003. Arkistoitu 21.3.2006. Viitattu 9.7. 2007.
7. Osakuntalehti Willi Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
8. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
9. Wiipurilaisen Osakunnan Rokkiorkesteri (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
10. Kotiseutukerho Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
11. Kyykkäkerho (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
12. Wiipurilaisen Osakunnan Suunnistajat (Arkistoitu – Internet Archive) Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
13. Seniores Wiburgenses Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
14. Sydskånska Nationen i Lun ssk.lu.se. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 18.2.2019.
15. Västmanlands-Dala Nation i Uppsala v-dala.com. Arkistoitu 18.2.2019. Viitattu 18.2.2019.
16. Korporatsioon Amicitia amicitia.ee. Arkistoitu 18.2.2019. Viitattu 18.2.2019.
17. Korporatsioon Revelia revelia.ee. Viitattu 18.2.2019.

Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut