Viipuri (sanomalehti)

Viipuri oli Viipurissa vuosina 1893–1918 ilmestynyt sanomalehti[1].

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu.

Kaupungin vanhasuomalaiset perustivat Viipurin sen jälkeen kun Viipurin Sanomat oli siirtynyt avoimesti nuorsuomalaiselle linjalle. Lehti pysyi kilpailijaansa pienempänä sortovuosiin saakka. Vuoden 1900 alussa Viipuri oli kuukauden lakkautettuna, minkä jälkeen kenraalikuvernööri Bobrikov vaati lakkautuksen uhalla päätoimittaja Leander Ikosen eroa. Sen jälkeen lehdestä tuli Akseli Järnfeltin kaudella aktiivinen myöntyvyyspolitiikan kannattaja, jota perustuslailliset boikotoivat.[1]

Vuonna 1903 Viipurin kilpailijaksi tuli aluksi myöntyvyyslinjaa noudattanut Karjala, josta pian muodostui maakunnan valtalehti. Nuorsuomalaisen puolueen oikeiston hallitseman kilpailijan siirtyessä kannattamaan monarkiaa vuoden 1918 hallitusmuototaistelussa saman aatteen takana ollut Viipuri lopetettiin ja kokoomuspuolueen paikalliseksi äänenkannattajaksi jäi suurilevikkisempi Karjala.[1]

Viipuri ilmestyi vuodesta 1894 lähtien kuudesti viikossa. Sen rinnalla julkaistiin aluksi kaksipäiväistä ja vuodesta 1906 lähtien kolmepäiväistä maaseutupainosta. Lehden levikki oli 1900-luvun alussa kuutisen tuhatta kappaletta. Julkaisijana toimi Viipurin Uusi Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy. Päätoimittajina työskentelivät Johannes Alin (1894–1895), Heikki Sariola (1895–1898), Emil Forsgren (1898–1899), Leander Ikonen (1899–1900), E. Pullinen (1900–1901), Akseli Järnefelt (1901–1904), Kaarle Nestori Rantakari (1904–1905), Juho Torvelainen (1905–1906), Väinö Kivilinna (1906–1908), J. F. Ruotsalainen (1908–1909), F. S. Eljas Pauanne (1909–1913), Väinö Voipio (1913–1914) ja Otto Kotonen (1916–1918).[1]