Viiniköynnöskasvit

Viiniköynnöskasvit ovat usein köynnöksiä, joilla on yleensä lehtiä vastapäätä sijaitsevat kärhet ja kukinnot. Varsien nivelet ovat usein turvonneita, ja varret ovat usein korkkihuokosellisia ja hilseileviä. Uudet haarat kasvavat edellisvuoden versoihin. Lehdet ovat sormilehdykkäisiä, -liuskaisia tai yksinkertaisia ja kourasuonisia, hammaslaitaisia; korvakkeet varisevat pian. Kukinto on terminaalinen, viuhkomainen. Kukat ovat pieniä, 3-7-lukuisia, ja niissä on yhdislehtinen verhiö. Heteitä ja terälehtiä on yhtä monta ja ne sijaitsevat kohdakkain. Sikiäin on tavallisesti kahdesta emilehdestä muodostunut ja ainakin kärjestään yksilokeroinen, luotti pallomainen ja enemmän tai vähemmän vartaloton. Siemenaiheita sikiäimessä on tavallisesti neljä. Hedelmä on marja; siementen endospermi on usein kirjava ja näkyy poikkileikkauksessa T:n muotoisena.[3]

Viiniköynnöskasvien heimo kasvaa kaikkialla tropiikissa ja osin (lämpimän)lauhkeassa vyöhykkeessä.[3]

Viiniköynnöskasvisukuja on 14 ja lajeja 850, ja ne jaetaan kahdeksi alaheimoksi.[3]

Leeoideae-alaheimossa on vain 34-lajinen leeojen suku (Leea), johon kuuluu ruohoja, pensaita ja puita. Niiden lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat kahteen kertaan lehdykkäisiä, hammaslaitaisia ja korvakkeellisia; korvakkeet sijaitsevat tuppimaisesti lehtiruodin laidassa. Kukassa on tyvestään yhdislehtinen teriö, johon heteet ovat tyvestään kasvaneet yhteen; teriötorvessa on heteiden lomassa joutohedemäisiä tai mesirauhasina toimivia liuskoja. Sikiäin koostuu kolmesta tai harvemmin neljästä yhteen kasvaneesta emilehdestä ja on joskus puoleksi kehänalainen. Leeat kasvavat enimmäkseen Etu- ja Taka-Intiassa, muutama laji Afrikassa ja Madagaskarilla.[3]

Vitoideae-alaheimoon kuuluu enimmäkseen liaaneja, jotka kiipeilevät lehtivastaisten, kärhiksi muuntuneiden varsien avulla, mutta myös tukevarunkoisia puita ja ruohoja; joidenkin lajien juuristo on turvonnut. Lehdet sijaitsevat vastakkaisesti, kierteisesti tai kahdessa rivissä, ja ovat tavallisesti sormilehdykkäisiä, harvoin yksinkertaisia tai parilehdykkäisiä; lehdykät ovat sahalaitaisia. Korvakkeet ovat toisinaan kasvaneet yhteen. Kukinto sijaitsee tavallisesti lehtivastaisesti, harvemmin verson päässä terminaalisesti. Kukan mesiäinen sijaitsee sikiäimen pinnalla ja sen liuskat vuorottelevat heteiden kanssa; toisinaan mesiäinen on rengasmainen, ja joskus se puuttuu. Sikiäin on kahden yhteenkasvaneen emilehden muodostama. Alaheimossa on 14 sukua ja 825 lajia, jotka kasvavat tropiikissa ja (lämpimän)lauhkeilla alueilla. Runsaslajisimmat suvut ovat kissukset (Cissus, 350 lajia), pulskiot (Cyphostemma, 150 lajia), Ampelocissus (100 lajia), kastanjaviinit (Tetrastigma, 95 lajia), viiniköynnökset (Vitis, 65 lajia) ja Cayratia (65 lajia).[3]

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/

• Suomen Lajitietokeskus: Viiniköynnöskasvit – Vitaceae