Vihtori Suomalainen

Kustaa Vihtori Suomalainen (12. huhtikuuta 1881 Luvia – 7. heinäkuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen kansanvalistaja.[1] Hän sai kanslianeuvoksen arvon 1949.[2]

Suomalainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1900.[1] Hän oli vuosina 1903–1907 Raittiuden Ystävien ja vuosina 1907–1957 Kansanvalistusseuran kustannustoiminnan johtajana sekä vuosina 1907–1919 Raittiuskansan Kirjapaino Oy.:n toimitusjohtajana ja myöhemmin sen johtokunnan puheenjohtajana. Kansanvalistusseurassa hän oli useissa muissakin tehtävissä, kuten rahastonhoitajana ja valtuuskunnan jäsenenä. Hän oli myös Tietosanakirja Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1920–1924 ja Otavan osastonjohtaja vuosina 1925–1957 erikoisalanaan oppi-, ammatti- ja musiikkikirjallisuus. Suomalainen toimi lukuisisten sivistysjärjestöjen johtoelimissä ja kuului Teoston johtokuntaan.[1][2]

Vihtori Suomalaisen poikia olivat eläintieteilijä Esko Suomalainen, biokemisti Heikki Suomalainen ja eläintieteilijä Paavo Suomalainen.