Vihti

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin

• muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
• murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
• sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
• germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
• ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[9]

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön.[11][12] Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.[13]

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.

Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.[13]

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[14] Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie.[15] Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.[12]

Vihtijärven kappeli keskellä Vihtijärven kylää.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vihdissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

• Vihdin seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vihdissä toimii Nummelan helluntaiseurakunta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]

Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.

Nummela on Vihdin suurin taajama.

Vihti sijaitsee Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Hiidenveden rannalla. Ensimmäiseen Salpausselkään kuuluva Lohjanharju kulkee Vihdin halki. Harjumuodostumalla sijaitsevan Nummelan taajaman länsipuolella on Karjaanjoen vesistöön kuuluva Hiidenvesi ja itäpuolella Siuntionjoen vesistöön kuuluva Enäjärvi. Vihdin itäisimmät osat kuuluvat Vantaanjoen vesistöalueeseen, ja Nuuksion suunnan eräät pikkujärvet laskevat Mankinjoen vesistöön.

Hiidenveden ja Enäjärven jälkeen Vihdin suurimmat vakavedet ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[26]

Kartanoita

Vihdin kirkko ja VPK Vihdin kirkonkylällä.

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[28]

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kaavoitus- ja tekninen lautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, keskusvaalilautakunta, kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta. Lisäksi nuorten asiaa Vihdissä ajaa Uudenmaan vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1997.

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[29][30][31]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[32][33] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[34] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Muijalan eritasoliittymä

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.

Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihti Wikimedia Commonsissa

• Vihdin kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Vihdin avainluvut