Vihdin poliisimurha

Tapahtumat saivat alkunsa, kun poliisi sai hälytyksen Vihtiin Jorma Nyforsin kotiin osoitteeseen Nurmijärventie 599 kello 20.53. Poliisille tulleen tiedon mukaan Nyfors ampui ritsan kaltaisella aseella[4] 17-vuotiasta sukulaispoikaansa, joka ajoi traktoria naapurikiinteistöllä. Poika ei vahingoittunut mitenkään.[3][5] Sää oli sateinen.[5]

Ensimmäinen partio saapui paikalle noin 22 minuuttia hälytyksestä ja eristi alueen. Ilmoituksen alkutietojen perusteella poliisi perusti vaativien tilanteiden organisaation, johon kuului kahdeksan partiota. Poliisit pukeutuivat maastopukuihin ja raskaisiin suojaliiveihin. Paikalle saapuneet partiot huomasivat, että Nyforsin omakotitalo oli pimeä, minkä lisäksi sälekaihtimet olivat kiinni kahdessa ikkunassa. Poliisin käskytyksiin ja puhelinsoittoihin ei vastattu.[3]

Kello 23.29 poliiseja siirtyi talon pääovelle tarkoituksenaan tarkistaa sisätilat. Kun poliisit mursivat oven lukitusta, Nyforsin vaimo kävi yhtäkkiä ulkoeteisessä ja palasi sisätiloihin. Poliisi keskeytti murtautumisen ja jatkoi käskytystä.[3]

Kello 23.32 poliisi jatkoi ulko-oven murtamista. Heti kun ovi oli saatu auki, Jorma Nyfors ampui useita laukauksia kohti ovella olleita poliiseja. Ulko-ovella ollut toimintaryhmän johtaja, vanhempi konstaapeli vastasi Nyforsin tuleen ja ampui kolme laukausta, jotka eivät osuneet Nyforsiin. Sen sijaan vanhempi konstaapeli sai osuman kyynärpäähänsä. Poliisit perääntyivät suojaan.[3]

Kello 23.25 vanhempi konstaapeli ilmoitti Virve-radioon osumastaan ja kyvyttömyydestään jatkaa tehtävässä sekä piiloutui kaivinkoneen taakse. Miehen apuun oli menossa hätäensiapukoulutuksen saanut vanhempi konstaapeli Tomi Keskinen.[3]

Talon ulko-ovelle saapunut Nyfors ampui kuitenkin niityn yli juossutta Keskistä selkään kolmenkymmenenviiden metrin etäisyydeltä. Keskinen kaatui maahan, mutta pystyi ilmoittamaan Virve-radioon saaneensa osuman. Hän kuoli nopeasti tapahtumapaikalla vammoihinsa. Hän oli saanut rynnäkkökiväärin luodin selkään suojaamattomalle alueelle, ja luoti oli kulkenut vartalon läpi.[3]

Tilanne jatkui yhä. Kolme poliisia suojautui talon takakulmalla olleen asuntovaunun luokse.[5] Nyfors ja poliisit vaihtoivat vielä useita laukauksia, ja yksi poliisin ampuma luoti osui Nyforsia kyynärvarteen kulkeutuen siitä vasempaan kylkeen.[3] Nyfors ampui koko välikohtauksen aikana noin 40 laukausta.[5]

Kello 23.45 Jorma Nyfors ampui itsensä. Poliisit eivät kuitenkaan tienneet itsemurhasta, kunnes noin kello yhden aikaan yöllä paikalle saapui Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö Karhun poliiseja. Nämä käskyttivät Nyforsin vaimon ulos talosta ja kiinteistö tarkastettiin. Talosta löytyi kahden ampumiseen käytetyn rynnäkkökiväärin lippaan lisäksi 11 täyteen panostettua lipasta, muita luvattomia ampuma-aseita, kolme ritsaa, dynamiittia sekä lähes 1 700 patruunaa.[3]

Jorma Nyfors löydettiin kotitalonsa pihalta autotallin oven edustalta elottomana 18.6.2016 kello 01.32.[3]

Esitutkinnassa ei selvinnyt yksiselitteistä motiivia Nyforsin teolle. Hän ei ollut käyttänyt alkoholia, huumausaineita tai lääkkeitä, eikä hänen internet-selainhistoriansa tapahtumaillalta viitannut itsetuhoisuuteen tai osoittanut mitään tiettyä mielialaa. Hän oli kuitenkin tapahtumahetkellä epäiltynä useista lähestymiskiellon rikkomisista, laittomista uhkauksista ja vainoamisesta.[3]

Nyforsin aselupa oli peruutettu maaliskuussa ja hänen hallussaan olleet revolveri, haulikko ja pistooli oli otettu poliisin haltuun.[4]. Nyforsin vaimo ei kuulusteluissa osannut kertoa syytä miehensä toiminnalle. Hän ei myöskään omien sanojensa mukaan ollut tiennyt miehensä hallussa olleesta rynnäkkökivääristä.[5]

Poliisin toiminnasta Vihdin ampumavälikohtauksessa tehtiin tuoreeltaan ilmoitus valtakunnansyyttäjänvirastoon, koska poliisi oli käyttänyt asetta Jorma Nyforsia vastaan. Kenenkään poliisin ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen rikokseen.[6]

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä esittivät osanottonsa Vihdin ampumavälikohtauksessa kuolleen poliisin omaisille. Niinistön mukaan väkivallanteko poliisia kohtaan oli väkivaltaa koko suomalaista yhteiskuntaa vastaan: ”Ammutuksi tulleet poliisit, kuten jokainen suomalainen poliisi, ovat omalla jokapäiväisellä työllään osaltaan varmistaneet, että Suomi on maailman turvallisimpia maita.”[7]

Edellisen kerran suomalainen poliisi oli saanut surmansa virantoimituksessa yhdeksän vuotta aiemmin kesäkuussa 2007. Piikkimattoa tielle asettamassa ollut vanhempi konstaapeli kuoli autoilijan ajettua hänen päälleen Kälviällä Keski-Pohjanmaalla.[8] Edellinen puolustusvoimien aseella Suomessa tehty henkirikos oli tapahtunut yli 20 vuotta aikaisemmin huhtikuussa 1994, jolloin varusmieskarkuri Mika Muranen ampui varastamallaan rynnäkkökiväärillä yhden ja jalkajousella kaksi ihmistä Kotkassa. Muutamaa kuukautta myöhemmin, kesäkuussa 1994, vänrikki Mattias Flink ampui rynnäkkökiväärillä seitsemän ihmistä Falunissa Ruotsissa.[9] Edellinen ampuma-aseella Suomessa tehty poliisisurma tapahtui lokakuussa 1997, jolloin tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen ampui kaksi poliisia Helsingin keskustassa. Suomen vakavin poliiseihin kohdistunut henkirikos tapahtui Pihtiputaalla Keski-Suomessa maaliskuussa 1969, kun vahvassa humalassa ollut sekatyömies Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Itsenäisessä Suomessa oli vuoteen 2016 mennessä – Vihdin tapaus mukaan lukien – saanut surmansa kaikkiaan 131 virkatehtävissä ollutta poliisia.[10] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen myönsi Vihdin tapauksen jälkeen poliisin kohtaavan virkatehtävissään aseen yhä useammin; hänen mukaansa poliisia oli alkuvuoden 2016 aikana uhattu ampuma-aseella yli 30 kertaa.[11]

Puolustusvoimien mukaan RK-62 -rynnäkkökiväärejä tai muita sarjatuliaseita ei pitäisi Suomessa lainkaan olla siviilien hallussa, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa sellaisia on yleisesti myös tavallisilla kansalaisilla.[12][13] Puolustusvoimien aseita on kadonnut silloin tällöin, mutta ne päätyvät harvoin vääriin käsiin. Poliisin mukaan armeijan aseita varastetaan rikosten tekemistä tai jälleenmyyntiä varten, mutta varkauksia tapahtuu hyvin vähän.[9] Heinäkuussa 2016 anastettiin rynnäkkökivääri puolustusvoimien autosta Lahdessa, mutta tuntemattomaksi jäänyt henkilö toimitti aseen poliisille viikkoa myöhemmin.[14] Aseasiantuntija ja turvallisuuskouluttaja Runo K. Kurko arvioi, että puolustusvoimilta on 1960-luvun alusta lähtien kadonnut noin 120 Suomi-konepistoolia ja rynnäkkökivääriä, mutta asiaa on vähätelty. Kurkon mukaan armeijan aseiden katoamiset kuitattiin aiemmin normaalina hävikkinä, mutta tilanne muuttui Suomen EU-jäsenyyden ja yleisen asevastaisuuden nousun myötä. Iltalehden vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan laittoman aseen hankkiminen on Suomessa helppoa.[15]

Vihdin tapauksen jälkeen Lännen Media tiedusteli kateissa olevien rynnäkkökiväärien määrää poliisilta ja puolustusvoimilta. Puolustusvoimien mukaan määrä oli ”alle 20”; tarkkaa määrää ei kerrottu. Poliisi ilmoitti, että puolustusvoimien vuodesta 1975 lähtien tekemien rikosilmoitusten ja etsintäkuulutusten perusteella kesällä 2016 oli kateissa 18 rynnäkkökivääriä. Suurin asevarkaus oli tapahtunut vuonna 1994, jolloin silloisen Helsingin ilmatorjuntarykmentin kasarmilta Tuusulan Hyrylästä oli viety 17 rynnäkkökivääriä. Näistä oli vuoteen 2016 mennessä muun muassa erilaisten takavarikointien kautta saatu takaisin kahdeksan. Toiseksi suurin tapaus oli sattunut vuonna 2005, kun entinen Karjalan prikaatin upseeri oli kavaltanut Vekaranjärven varuskunnasta kolme rynnäkkökivääriä ja yhden pistoolin. Näistä aseista pistooli oli sittemmin saatu takaisin huumausainerikoksesta epäillyn henkilön kiinnioton yhteydessä, mutta rynnäkkökiväärit olivat vuonna 2016 edelleen kateissa. Viimeisimmässä, vuonna 2014 sattuneessa tapauksessa yksi rynnäkkökivääri oli kadonnut Niinisalossa Porin prikaatin maastoharjoituksen yhteydessä. Myös tämä ase oli kesäkuussa 2016 yhä löytymättä.[13]