Vieteri (hevonen)

Vieteri (1967 – 18. elokuuta 1984) oli 1970-luvulla kilpaillut aikansa menestynein suomenhevosori, joka saavutti urallaan muun muassa viisi ravikuninkuutta vuosina 1973–1974 ja 1976–1978. Se oli myös ensimmäinen suomenhevonen, jonka palkintosumma ylitti miljoona markkaa. Oria ohjasti ja valmensi sen omistaja Kaarlo Partanen.[1]

Vieteri 407-71TJ Vj

Vieteri ja Kaarlo Partanen keltaisessa ajoasussaan Mikkelin raviradalla vuoden 1977 tai 1978 Savon Sanomain ajossa.
Syntynyt 1967
Kuollut 18. elokuuta 1984 (17 vuotta)
Sukupuoli ori
Väri punarautias
Rotu suomenhevonen
Synnyinmaa  Suomi
Isä Vilperi
Emä Vekkuli
Emänisä Valokko
Kasvattaja Pentti Savolainen, Kellokoski
Omistaja Kaarlo Partanen, Iitti
Ohjastaja Kaarlo Partanen
Lähdöt 214: 161–34–12
Autoennätys 21,6aly
Tasoitusennätys 25,9ly
Voittosumma 1 113 810 mk
Suurkilpailuvoittoja

Ravikuninkuus: 1973, 1974, 1976, 1977, 1978
Palkinnot

KTK I
Muut saavutukset

ensimmäinen yli miljoonan markan palkintosummaan yltänyt suomenhevonen
Kunnianosoitukset

Tähtien Talli: 1995

Vieteri on niin ikään viisi titteliä voittaneiden Vekselin ja Vieskerin ohella menestynein ori kuninkuusravien historiassa. Koko uransa aikana Vieteri juoksi yhteensä 214 kilpailua, joista se voitti 161. Suomalaisen raviurheilun Hall Of Fameen Tähtien Talliin se nimitettiin ensimmäisten hevosten joukossa vuonna 1995. Juhani Matelan kirjoittama elämäkertateos Valtias Vieteri ilmestyi vuonna 1979.[1]

Kilpailu-ura

Vieterin kasvattaja oli Pentti Savolainen, jonka kasvatti on myös toinen viisinkertainen ravikuningas Vekseli. Ori osoitti lahjakkuutensa jo nuorena voittamalla ylivoimaisesti nelivuotiaiden Suomi-Derbyn vuonna 1971. Viiden ravikuninkuuden ohella Vieteri sijoittui Kuninkuusravien kokonaiskilpailun toiseksi vuosina 1975 ja 1979. Merkittäviä saavutuksia ovat lisäksi muun muassa neljä Suurmestaruusajon voittoa sekä lukuisia muita suurkilpailuvoittoja. Kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa Vieteri sijoittui kolmanneksi vuonna 1978.[2]

Vuoden nopein suomenhevonen Vieteri oli vuosina 1974–76 ja 1978–80 sekä eniten ansainnut vuosina 1975–1979. Ori paransi Suomen ennätystä viisi eri kertaa vuosien 1975 ja 1979 välillä. Parhaaksi tulokseksi jäi mailin matkalla juostu 21,6.[1] Vieteri kuoli vuonna 1984 mahalaukun repeämään.[2]

Vieteri periyttäjänä

Vieteriä käytettiin myös paljon siitoksessa. Se sai lähes 800 jälkeläistä, joista noin 550 kilpaili ravureina. Parhaisiin jälkeläisiin lukeutuvat muun muassa V.T. Ajatus, Ville-Vikkelä sekä ravikuningatar Vipu.[3]

Suurkilpailuvoittoja
  • Suomi-Derby (1971)
  • Suviyön Suurravit (1973, 1975, 1976, 1977, 1979)
  • Ravikuninkuus (1973, 1974, 1976, 1977, 1978)
  • Suurmestaruusajo (1973, 1975, 1976, 1979)
  • OP-Tuoppi (1973, 1976, 1977, 1978, 1979)
  • Tammer-ajo (1974)
  • Kultaloimi (1975, 1976, 1977, 1978, 1979)
  • Killerin Kimara (1975, 1977, 1978, 1979)
  • Pohjola Grand Prix (1975, 1977, 1978, 1979)
  • Erilo-juoksu (1977)
  • Festivaali-ajo (1977, 1978)
  • Tähtisprintteri (1977, 1978)
  • Alopaeuksen Muistoajo (1977, 1978)
  • Erkon Pokaali (1978, 1979)
  • Savon Sanomain ajo (1977, 1978, 1979)

Kirjallisuutta
  • Matela, Juhani: Valtias Vieteri, Liiton Kirjapaino, 1979. ISBN 951-29278-4-5.

Lähteet
  1. Tähtien Talli – Vieteri (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Hippos. Viitattu 4.6.2015.
  2. Vieteri Sukuposti. Viitattu 29.7.2010.
  3. Vieterin jälkeläisluettelo Sukuposti. Viitattu 29.7.2010.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.