Vientianen kuningaskunta

Vientianen kuningaskunta oli kuningaskunta nykyisen Laosin alueella vuosien 1707 ja 1828 välillä. Kuningaskunta muodostui entisen Lan Xangin kuningaskunnan hajotessa kolmeen osaan. Kuningaskunnan pääkaupunki oli sen nimen mukaisesti Lan Xangin entinen pääkaupunki Vientiane (laoksi Viang Chan). Siamilaiset valtasivat Vientianen vuonna 1778 ja tekivät kuningaskunnasta vasallivaltion. Lopullisesti se liitettiin Siamiin Vientianen kuningas Anuvongin epäonnistuneiden itsenäisyyspyrkimysten jälkeen vuonna 1828.

Vientianen kuningaskunta
1707–1828
lippu


Kaakkois-Aasiaa vuonna 1750.
Valtiomuoto kuningaskunta
Pääkaupunki Vientiane
Edeltäjä(t) Lan Xang
Seuraaja(t) Siam

Historia
Smaragdi-Buddha oli Vientianen kuninkaiden vallan symboli. Alun perin veistos oli peräisin Lannasta ja nykyisin veistos on Bangkokin Wat Phra Kaewn temppelissä, jossa sitä pidetään puolestaan Thaimaan kuninkaiden vallan symbolina.[1]

Nykyisen Laosin alueella oli muodostunut 1300-luvulla Lan Xangin kuningaskunta, eli miljoonien elefanttien maa. Kuningaskunta muodostui useista keskushallinnon alaisista vasallivaltioista.[1] Maan kuningas Xetthathirat siirsi maansa pääkaupungin Luang Prabangista Vientianeeseen (laoksi Viang Chan) vuonna 1560. 1700-luvun alussa[2] Lan Xang hajosi kolmeen erilliseen kuningaskuntaan. Pohjoisessa sijaitsivat Vientiane ja Luang Prabang, kun taas Champassak muodostui entisen valtakunnan eteläosiin. Vientianen kuninkaaksi nousi vietnamilaisten tukema Sai Ong Hue. Vuonna 1778 kuningas Taksinin johtama Siam teki sotaretken Vientianeen. Vientianen kuninkaiden vallan symboli Smaragdi-Buddha ryöstettiin ja vietiin Siamiin. Veistosta säilytetään edelleen Bangkokin Wat Phra Kaewissa.[1] Vientianesta tuli Siamin vasallivaltio.[2] Siamilaisten sotaretkeä johtaneesta kenraali Chakrista tuli sittemmin Siamia hallinneen Chakri-dynastian ensimmäinen kuningas Rama I.[1]

Kuningas Nanthasen onnistui yhdistää valtakaudellaan 1700-luvun lopussa valtaansa Luang Prabangin kuningaskunnan vuonna 1792. Siamilaiset alkoivat kuitenkin epäillä häntä yhteistyöstä burmalaisten kanssa ja hänet kutsuttiin Bangkokiin. Kuningas kuoli ennen syytösten selvittämistä ja hänen jälkeensä kuningaskuntaa hallitsi hänen veljensä Inthavong.[2] 1800-luvun puolella Vientianea hallitsi Siamin alaisuudessa kuningas Chao Anou eli Anuvong. Hänen poikansa oli puolestaan nimitetty Champassakin kuninkaaksi. Anuvong tavoitteli maansa itsenäisyyttä Siamista ja suunnitteli ilmeisesti myös kolmen erillisen lao-kuningaskunnan yhdistämistä. Hän teki Siamiin epäonnistuneen sotaretken, jonka jälkeen siamilaiset valloittivat jälleen Vientianen vuonna 1827.[1] Vientianen kuninkaallinen perhe vangittiin ja kuningaskunta liitettiin suoraan Siamiin vuonna 1828.[2] Anuvongin itse onnistui paeta Vietnamiin. Vietnamin Huếssa Anuvong sai tukea Annamin keisari Minh Mạngilta. Tuen turvin Anuvong teki jälleen sotaretken, tällä kertaa menettämäänsä Vientianea kohti. Sotaretki päättyi kuitenkin jälleen epäonnistumiseen hänen sotilaidensa karattua. Tällä kertaa Anuvong joutui pakenemaan pieneen Xieng Khouangin kuningaskuntaan, jonka kuningas Chao Noi päätti luovuttaa hänet siamilaisille. Vientianen viimeinen kuningas kuoli vankeudessa vuonna 1835. Hänen pojastaan tuli kuitenkin myöhemmin vietnamilaisten vasallihallitsija Xieng Khouangissa.[1]

Vientianen kuninkaat
  • Sai Ong Hue (1707–1735)
  • Ong Long (1735–1760)
  • Siribunnyasan (1760–1781)
  • Nanthasen (1781–1794)
  • Inthavong (1795–1804)
  • Anuvong (1803–1828)

[2]

Lähteet
  1. Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 236-237, 243-244. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
  2. Martin Stuart-Fox: Historical Dictionary of Laos, s. 224-225, 365-366, 392-393. 3. painos. The Scarecrow Press, 2008. ISBN 0-8108-5624-7. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.