Viennensis (provinssi)

Viennensis tai Gallia Viennensis (lat. Provincia (Gallia) Viennensis) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti suunnilleen Rhône-joen alueen nykyisessä Ranskassa.[1][2][3]

Gallia Viennensis
Provincia Gallia Viennensis
Rooman provinssi
Valtio Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta
Prefektuuri Gallia) (300-luku–)
Diokeesi Viennensis (n. 293–395)
Septem provinciae (n. 395–)
Nykyinen valtio/alue Ranska (Rhône-joen alue)
Perustettu n. 293
Hallinto
  hallinnollinen keskus Vienna

Maantiede

Viennensis ja muut Gallian provinssit vuonna 400.

Viennensiksen provinssi sijaitsi Gallian ja samoin nykyisen Ranskan kaakkoisosassa. Sen länsipuolella sijaitsivat alun perin provinssit Gallia Narbonensis (myöhemmin Narbonensis prima) ja Gallia Aquitania (myöhemmin Aquitania prima), ja pohjoispuolella Lugdunensis prima ja Maxima Sequanorum.[2]

Provinssin itäpuolella sijaitsivat alun perin provinssit Alpes Poeninae et Graiae ja Alpes maritimae.[2] Kun Viennensiksen provinssi jaettiin kahtia, jäljelle jäänyt pienempi Viennensiksen provinssi käsitti aiemman provinssin länsiosan, ja sen itäpuolella sijaitsi uusi Narbonensis secundan provinssi.

Viennensiksen provinssin hallinnollinen keskus oli Vienna (nyk. Vienne).

Kaupunkeja

Viennensiksen provinssin kaupunkeja olivat muun muassa:

Historia

Viennensiksen alue oli aiemmin osa Gallia Narbonensiksen provinssia. Viennensiksen provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Se sai nimensä pääkaupungistaan Viennasta. Viimeistään provinssi on ollut olemassa noin vuonna 314, sillä se maintaan Veronan luettelossa. Saman luettelon mukaan provinssi kuului Viennensiksen diokeesiin.[1][2] 300-luvulta lähtien provinssi kuului Gallian prefektuuriin.

Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Gallian prefektuuriin ja nyt Septem provinciaen diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumissa maaherran virkanimikkeenä esiintyy consularis.[1]

Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
5016 eaa.
Gallia Belgica
16 eaa.
Germania superior
n. 83
Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83
Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.
Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.
Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
12122 eaa.
Gallia Narbonensis
22 eaa.
Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

    Lähteet

    1. Nicholson, Oliver (toim.): The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1563. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.
    2. Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
    3. Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.