Victor Westerholm

Victor Axel Westerholm (4. tammikuuta 1860 Turku – 19. marraskuuta 1919 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja professori, jota usein kutsutaan viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi taiteilijaksi. Hän toimi Turun taidemuseon johtajana eli intendenttinä ja perusti Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokunnan.[1]

Victor Westerholm
Victor Westerholm noin 1914–1919
Victor Westerholm noin 1914–1919
Henkilötiedot
Koko nimi Victor Axel Westerholm
Syntynyt4. tammikuuta 1860
Turku
Kuollut19. marraskuuta 1919 (59 vuotta)
Turku

Opinnot ja taiteellinen työ
Maalaamassa vuonna 1907.

Westerholm opiskeli Suomen Taideyhdistyksien piirustuskoulussa Turussa 1869–1879. Jatkokoulutus ulkomailla kuului ajan tapoihin. Westerholmia on sanottu viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi. Hän opiskeli ensin Düsseldorfin taideakatemiassa 1870- ja 1880-luvuilla, Saksan jälkeen myös Pariisissa.

Westerholm debytoi taiteilijana vuonna 1876. Hän osallistui melko harvakseltaan ulkomaisiin näyttelyihin vaikka hän oleskeli runsaasti ulkomaisissa alan kouluissa. Hänen nuoruusaikainen esikuvansa oli Werner Holmberg, jonka jalanjäljissä hän oli Düsseldorfiinkin lähtenyt. Westerholmin taidetta vuosina 1881–1886 leimasi ulkoilmarealismin taidesuunta. Tässä suuntauksessa kuvattiin tarkasti luontonäkymiä kulloistakin säätilaa myöten. Erityisesti Westerholmin työ Eckerö postbrygga (1885) ilmentää tätä. Düsseldorfissa omaksuttu ateljeetyyli alkoi kuitenkin jäädä sivuun, kun Ranskan matkalla 1882 saadut vaikutteet veivät Westerholmia impressionismiin. Impressionisminen maalaus Björkhage (1888) nosti Westerholmin Suomen taiteen kärkikaartiin. Toisaalta se jäi tämän suunnan kokeiluksi, ja impressionismi ilmeni seuraavissa töissä vähäeleisemmin (niin sanottu tunnelmaimpressionismi). Vuodesta 1893 Westerholm siirtyi uusromantiikkaan, kuvaamaan Ahvenanmaata herooisin sävyin. Muutamaa vuotta myöhemmin hän kiinnostui Kymijoen ja muiden jokimaisemien kuvaamisesta erityisesti talviasussaan.[1]

Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1880-luvulla ja oli koulun johtaja useamman vuosikymmenen ajan. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Wäinö Aaltonen ja Juho Rissanen.[1] Hän oli myös Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti vuosina 1891–1919.

Yksityiselämä
Hilma Alanderin kanssa 1884
Elin Danielson-Gambogin maalaama muotokuva Hilma-vaimosta[lower-alpha 1]
Hilma-vaimon ja Greta-tyttären kanssa 1889

Vuonna 1885 hän meni naimisiin Hilma Alanderin kanssa. Heille syntyi tyttäret Greta 1886, Anna-Lisa 1890 ja Maja-Stina 1900 sekä pojat Torsten 1892 ja Ragnar 1902. Lapsista ainoastaan nuorin Ragnar seurasi isäänsä taiteilijan uralla mutta hänkin päätyi lopulta maanviljelijäksi.[3] Vuoden 1919 syksyllä Victor Westerholm sairastui influenssaan, joka sitten muuttui keuhkokuumeeksi, joka koitui kuolemaksi marraskuussa.[4]

Teoksia

Westerholmin teoksia omistaa muun muassa Ateneumin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Turun taidemuseo, Lahden taidemuseo, Gösta Serlachiuksen taidemuseo ja Gyllenbergin taidemuseo.

  • Werner Holmbergin haudalla, 1882
    Werner Holmbergin haudalla, 1882
  • Ateljeetunnelma, 1883
    Ateljeetunnelma, 1883
  • Syysmaisema, 1883
    Syysmaisema, 1883
  • Lokakuun päivä Ahvenanmaalla, 1885
    Lokakuun päivä Ahvenanmaalla, 1885
  • Eckerön postilaituri, 1885
    Eckerön postilaituri, 1885[5]
  • Lehmiä koivumetsässä, 1886
    Lehmiä koivumetsässä, 1886
  • Maisema Ahvenanmaalta, 1895
    Maisema Ahvenanmaalta, 1895
  • Hylkeenpyynti, 1900
    Hylkeenpyynti, 1900
  • Ilta-aurinkoa, 1901
    Ilta-aurinkoa, 1901
  • Kymijoelta, 1902
    Kymijoelta, 1902
  • Maisema Hirvensalosta, 1903
    Maisema Hirvensalosta, 1903
  • Pyykkien kuivatus auringossa, 1900s
    Pyykkien kuivatus auringossa, 1900s
  • Vallinkoski, 1917
    Vallinkoski, 1917
  • Omakuva, 1919
    Omakuva, 1919

Huomionosoitukset
  • I palkinto dukaattikilpailussa 1881
  • kultamitali taide- ja taideteollisuusnäyttelyssä Helsingissä 1885
  • I palkinto valtion maalauskilpailussa 1889 ja 1897
  • Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä, Ranska 1900
  • Professorin nimi ja arvo 1918 laajan elämäntyön ansiosta
  • Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsenyys 1919
  • Nauvossa kiertävä luontopolku on saanut Victor Westerholmin mukaan nimen Westerholminpolku.

Katso myös

Huomiolista
  1. Maalaus voitti pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1889[2]

    Lähteet
    1. Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7814, art. Westerholm, Victor. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
    2. Sini Kuvaja: Tunnetko tämän taiteen kultakauden mestarin Noormarkusta? Aikansa kapinallinen eli ja maalasi rohkeasti Satakunnan Kansa. 18.2.2017. Viitattu 9.7.2020.
    3. Kjell Ekström : Önningebykolonin - en bortglömd konstnärsgemenskap från landskapsmåleriets guldålder, Tidskriften Skärgård Årgång 24 Nr 4 / 2001
    4. Aimo Reitala: Westerholm, Victor (1860 - 1919) Kansallisbiografia. 23.9.2015. Viitattu 9.7.2020.
    5. Timo Valjakka: Hienovaraisesti poliittinen maalaus katsoo länteen Venäjän keisarikunnan läntisimmällä kohdalla Ahvenanmaalla Helsingin Sanomat. 30.5.2020. Viitattu 5.8.2020.

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.