Via Appia

Via Appia oli roomalainen tie, joka johti Roomasta Neapoliksen kautta Brundisiumiin. Via Appian ensimmäinen, Capuaan asti kulkenut osuus valmistui vuonna 312 eaa. kensori Appius Claudius Caecuksen rakennuttamana. Se oli Rooman julkisista teistä ensimmäinen, joka nimettiin rakennuttajansa mukaan.[1]

Via Appia Rooman lähellä. Via Appia 271, Colosseumilta 6,9 km kaakkoon.
Via Appia alkoi Roomasta ja päättyi Adrian meren äärellä nykyiseen Brindisiin.

Via Appiaa käyttivät niin kauppiaat, Rooman legioonalaiset kuin "postilaitoksen" (cursus publicus) lähetit. Kuten muillakin suurilla teillä, myös Via Appian varrella oli mailipylväitä, joista näki etäisyyden seuraavaan kaupunkiin. Pylväitä oli yhden roomalaisen mailin (mille passus, 1 480 metriä[2]) välein. Muita Rooman varhaisia teitä olivat Via Salaria ja Tiber-joen vierestä kulkeva Via Aurelia.

Via Appia rakennettiin osana Rooman laajentumista kohti etelää. Kuten suurin osa muistakin valtateistä, senkin rakennuttamisen perimmäinen tarkoitus oli taata Rooman armeijoille mahdollisuus nopeaan siirtymiseen vasta valloitetuilla alueilla. Rooman kuuluisimman tien varrelle ristiinnaulittiin Spartacuksen epäonnistuneen kapinan seurauksena noin 6 000 orjaa.[3] Paavi Pius VI (Giovanni Angelo Braschi) määräsi 1700-luvulla Via Appian kunnostettavaksi. Tien rinnalle rakennettiin samansuuntainen uusi tie Via Appia Nuova.

Via Appia nykyisin

Nykyään antiikin aikaista Appiuksen tietä (Via Appia Antica) on jäljellä enää 15,2 km Aureliuksen muurilta Pyhän Sebastianon portista (Mura Aureliane, Porta San Sebastiano) kaakkoon Rooman Colosseumilta. Tie on nykyisin ilmainen turistinähtävyys. Sen ensimmäiset 5 kilometriä ovat vilkkaasti moottoriajoneuvojen käytössä, mutta siitä eteenpäin liikenne on vähäistä, ja raunioita voi ihastella jalkaisin tai pyöräillen suhteellinen turvallisesti.

Via Appia Antican varrella olevia nähtävyyksiä
  • keisari Lucius Domitius Aureliuksen muurissa oleva Pyhän Sebastianuksen portti ja suihkulähde,
  • keisari Publius Septimius Getan hauta,
  • Pyhän Neitsyt Marian kirkko "Domine Quo Vadis" ( kirkossa on Jeesuksen jalanjäjet paikassa, jossa hän kohtasi Roomasta pakenevan apostoli Pietarin),
  • paavi Calixtus I:n katakombit,
  • Pyhän Sebastianuksen katakombit,
  • konsuli Marcus Aurelius "Valerius" Romuluksen mausoleumi,
  • keisari Maxentiuksen huvilan ja stadionin rauniot,
  • Cecilia Metellan mausoleumi (konsuli Quintus Caecilius Metellus Creticuksen tytär ja kvestori Marcus Licinius Crassuksen vaimo),
  • kardinaali Francesco Caetanin linnoitettu kylä Castrum Caetani,
  • Akveduktien puisto (jossa on vielä keisari Claudiuksen, preetori Quintus Marcius Rexin Acqua Marcia sekä Felicen akveduktin jäännökset),
  • roomalainen hautamuistomerkki (Gaius Rabirius Postumus Hermodorus, Lucia Rabiria Demaris ja Isis-papitar Usia Prima),
  • Via Appian viidennen mailipylvään (quinti) kohdalla Quintilliusten kartanon rauniot (jonka rakennuttivat konsuliveljekset Sextus Quintillius Valerius Maximus ja Sexstus Quintillius Condianus), keskiaikaisen maatalon perustana oleva Casal Rotondo pyöreä mausoleumi sekä arkeologi Luigi Caninan muinaislöytöjensä marmorinpalasista kokoama seinämä.

Lähteet
  1. New Pauly Online, hakusana "Via Appia". Luettu 1.3.2007.
  2. P. Castrén & L. Pietilä-Castrén (2000): Antiikin käsikirja, hakusana "mitat ja painot".
  3. Aissaoui, Alex: Orjasoturi Spartacus Legenda ja eläessään? Tiede.fi. 19.7.2007. Viitattu 9.11.2013.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.