Višegrad
Višegrad (kyr. Вишеград) on kaupunki Serbitasavallan itäosassa Bosnia ja Hertsegovinassa, lähellä Serbian rajaa Drinajoen varrella. Joen ylittävä Mehmed Paša Sokolovićin silta on Unescon maailmanperintökohde.
| Višegrad Вишегрaд |
|
|---|---|
 Ilmakuva kaupungista |
|
.svg.png.webp) vaakuna |
|
 Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
| Entiteetti | Serbitasavalta |
| Alue | Foča |
Historia
Bosnia-Hertsegovinan sota (1992-1995)
Višegradissa käytiin eräät ensimmäisistä Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan taisteluista 1992 ja suoritettiin raakoja etnisiä puhdistuksia. Paikka oli strategisesti tärkeä vesivoimalan ja Sarajevosta Belgradiin vievän reitin vuoksi.
Milan Lukićin johtamat Valkoiset kotkat tappoivat arviolta 3000 bosniakkia huhtikuusta 1992 lokakuuhun 1993 ja heitätti ruumiit Drinajokeen. Satoja ammuttiin sattumanvaraisesti. Joukkoja kutsuttiin mm. nimellä Valkoiset kotkat, Kostajat ja Sudet. Murhat alkoivat täydellä voimalla, kun Jugoslavian kansanarmeija vetäytyi toukokuussa 1992. Kansallisuudeltaan serbeihin kuulumattomat erotettiin työstään. Serbijoukot hyökkäsivät moniin lähistön bosniakkikyliin. Drinaan heitettiin kaupungissa ja sen ympäristössä surmattujen bosniakkien ruumiita. Uhreja kidutettiin ennen kuin heidät surmattiin teräaseilla tai ampumalla. Monia suljettiin taloihin ja poltettiin elävältä tai taloihin heitettiin käsikranaatteja.
Serbit myös kaappasivat busseja, joista erottelivat bosniakit hakattaviksi, kidutettaviksi ja tapettaviksi. Myös bosniakkien taloja tuhottiin laajalti ja heidän omaisuuttaan ryöstettiin. Vilina Vlasin kylpylähotelliin ja kuntoutuskeskukseen perustettiin aktiivisesti toimiva raiskausleiri, jossa bosniakkinaisia raiskattiin, kidutettiin ja surmattiin. Jugoslavian armeijan entisen kasarmin alueella toimi Uzamnican keskitysleiri, jossa bosniakkeja kidutettiin, hakattiin ja pidettiin pakkotyössä.
Väestö
Jugoslavian hajoamisen ja sodan myötä suurin muutos on ollut väestöosuuksien kääntyminen päinvastaiseksi. Bosniakkienemmistö on muuttunut serbienemmistöksi. Samoin kukaan ei enää vuonna 2013 identifioitunut jugoslaaviksi. Eniten heitä oli vuonna 1981, jolloin Višegradin kaupungin asukkaista peräti 8,7 prosenttia ilmoitti olevansa jugoslaaveja.
Kunta
Vuonna 1991 Jugoslavian viimeisen väestönlaskennan mukaan Višegradin kunnassa oli 21 199 asukasta.[1]
| Višegradin kunnan väestö | ||||||
| vuosi | 2013 | 1991 | 1981 | 1971 | ||
| bosniakit | 1 043 (9,77 %) | 13 471 (63,54 %) | 14 397 (62,05 %) | 15 752 (62,04 %) | ||
| serbit | 9 338 (87,53 %) | 6 743 (31,80 %) | 7 648 (32,96 %) | 9 225 (36,33 %) | ||
| kroaatit | 33 (0,30 %) | 32 (0,15 %) | 60 (0,25 %) | 68 (0,26 %) | ||
| jugoslaavit | 0 (0,00 %) | 319 (1,50 %) | 758 (3,26 %) | 141 (0,55 %) | ||
| muut | 54 (0,50 %) | 634 (3,37 %) | 338 (1,45 %) | 203 (0,79 %) | ||
| yhteensä | 10 668 | 21 199 | 23 201 | 25 389 | ||
Kaupunki
Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan Višegradin kaupungissa oli 11 828 asukasta.[1]
| Višegradin kaupungin väestö | ||||||
| vuosi | 1991 | 1981 | 1971 | |||
| bosniakit | 7 413 (62,67 %) | 2 854 (47,66 %) | 2 429 (49,91 %) | |||
| serbit | 3 512 (29,69 %) | 2 446 (40,84 %) | 2 141 (43,99 %) | |||
| kroaatit | 28 (0,24 %) | 52 (0,86 %) | 53 (1,08 %) | |||
| jugoslaavit | 300 (2,5 %) | 518 (8,65 %) | 107 (2,19 %) | |||
| muut | 575 (4,9 %) | 118 (1,97 %) | 136 (2,79 %) | |||
| yhteensä | 11 828 | 5 988 | 4 866 | |||
Kuvagalleria
Drinan ylittävä Mehmed Paša Sokolovićin silta
Sillan keskuspilarin Kapija-kivi
Vesivoimala
Näkymä kaupunkiin, jossa uudestaan rakennettu moskeija
Kulttuuritalo
Tavaratalo
Lähteet
- Popis stanovništva 1991 Federal Bureau of Statistics. Bosnian
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Višegrad Wikimedia Commonsissa
- Ylä-Drinan alueen internetportaali (serbiaksi)
- Vilina Vlasin kotisivut (serbiaksi)
- Vilina Vlas website (englanniksi)