Vestnik kazarmy

Kasarmin sanansaattajaa ilmestyi toukokuusta 1906 lähtien yhdeksän numeroa, joiden levikki oli 1 000–1 500 kappaletta. Viimeinen tunnettu lehti ilmestyi marraskuussa, mutta sen jälkeen julkaistiin tiettävästi vielä yksi numero. Julkaisu sisälsi kirjoituksia bolševikkien poliittisesta ohjelmasta sekä vallankumoukseen tähtäävistä keinoista.[1] Lehdellä oli suuri vaikutus heinäkuussa 1906 alkaneen Viaporin kapinan syttymiseen. Sen toimittajiin kuului muun muassa keisarillisen arneijan kapteeni Sergei Tsion, joka oli yksi kapinan johtohahmoista.

Lehteä painettiin ja levitettiin yhteistyössä suomalaisten sosialistien ja itsenäisyysaktivistien kanssa. Aluksi painopaikka Helsingin keskustassa sijainnut maalari Vilho Hjortin asunto, mutta Viaporin kapinan kukistumisen ja Hjortin vangitsemisen jälkeen painokone siirrettiin Katajanokalle sosiaalidemokraatti Severi Alanteen luokse. Hänen kotiapulaisensa ilmiannon perusteella poliisi ja santarmit kuitenkin pääsivät painokoneen jäljille ja tekivät rynnäkön huoneistoon. Paikalla olleet toimittaja Otto Vilmi ja kaksi latojaa onnistuivat pakenemaan, mutta Alanne sai syytteen maanpetoksesta, jonka vuoksi hän lähti maanpakoon Pohjois-Amerikkaan. Takavarikon jälkeen sotilaskomitea jatkoi painotuotteiden monistamista käsityönä venäjänsuomalaisen bolševikin Adolf Taimen avustuksella.[2]