Vesthardus-ritarikunta

Vesthardus-ritarikunta (latv. Viestura ordenis) on historiallisesti Latvian kolmanneksi korkein ritarikunta. Ritarikunta perustettiin 12. heinäkuuta 1938, jolloin Latvian presidentti Karlis Ulmanis antoi asiaa koskevan asetuksen. Samalla annettiin asetus toisesta uudesta kunniamerkistä Kansallisen tunnustuksen rististä. Ritarikunnasta käytetään myös nimityksiä Isänmaan Vartijoiden ritarikunta ja Viesturs-ritarikunta (Verhardus Rex).

Viestura ordenis

Ritarikunnan nimi periytyy Latvian historiasta 1200-luvulta. Tuolloin läntisessä Zemgalessa hallitsi Viesturs-niminen sotilashallitsija, jonka asuinpaikkana oli Tērveten linna. Hänestä käytettiin lähteestä riippuen erilaisia nimiä: Viestards, Viesthardus, Vesthardus, Vestardus ja Vesters. Tästä johtuu myös ritarikunnan nimitysten moninaisuus. Koska Viesturs taisteli menestyksekkäästi mm. saksalaisia vastaan, hänet otettiin ritarikunnan merkkihenkilöksi. Vesthardus-ritarikunta perustettiin Latvian muinaisten aikojen mahdin muistoksi.

Ritarikunnan kunniamerkkejä ehdittiin jakaa vain 20 kuukauden ajan ennen Neuvostoliiton miehitystä vuonna 1940. Marraskuun 1938 ja kesäkuun 1940 välisenä aikana kunniamerkkejä myönnettiin 3221 henkilölle, pääasiassa sotilaille. Suurristin eli 1. luokan kunniamerkin sai kuusi kenraalia.

Ritarikunta perustettiin uudelleen vuonna 2004 presidentti Vaira Vīķe-Freibergan toimiessa Latvian presidenttinä. Ritarikunnan kunniamerkkejä jaetaan pääasiassa armeijan palveluksessa oleville ja olleille sekä maanpuolustustyössä mukana olleille, mutta niitä voidaan myöntää myös ulkomaalaisille valtionpäämiehille ja esimerkiksi suurlähettiläille. Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan: suurristin komentajat (suurristi), suurupseerit (1. luokan komentajamerkki), komentajat (komentajamerkki), upseerit (1. luokan ritarimerkki) ja ritarit (ritarimerkki). Siinä on lisäksi kolme mitaliluokkaa - kultainen, hopeinen ja pronssinen. Sotilashenkilöille kunniamerkit jaetaan miekkojen kera, siviilihenkilöiden kohdalla miekat korvataan toisella ristillä, ns. maltanristillä.

Ritarikuntaristi on valkoemaloitu ns. apilaristi, ja siinä on kullatut reunat. Ristin kultareunaisessa ja valkoemaloidussa keskuskuviossa on kirjaimet VR (Vesthardus Rex). Ristin kääntöpuolella on ritarikunnan tunnuslause "Confortamini et pugnate" (Ole vahva ja taistele) sekä vuosiluku 1219. Ritarikunnan nauha on tummanpunainen. Nauha ja risti liitetään toisiinsa heraldisen Latvian valtionvaakunan kautta.

Suurristi on halkaisijaltaan 58 mm ja sitä kannetaan 110 mm leveässä nauhassa. Naisten nauhan leveys on 75 mm. Suurristin rintatähti on halkaisijaltaan 87 mm. Suurupseerin kaulassa kannettavan kunniamerkin halkaisija on 52 mm ja siihen liittyvä rintatähti on halkaisijaltaan 80 mm. Rintatähti on nelisakarainen ja hopeoitu. Sen keskellä on ritarikunnan risti. Komentajien kaulassa kannettava merkki on samanlainen kuin suurupseerien, mutta siihen ei liity rintatähteä. Upseerit ja ritarit kantavat halkaisijaltaan 40 mm olevaa ristiä rinnassa 32 mm nauhassa. Mitalit ovat halkaisijaltaan 30 mm ja ne kannetaan 32 mm nauhassa.