Veskelys

Veskelyksen kunnan pinta-ala on 640,8 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu pohjoisessa Suojärven piirin Naistenjärven ja lännessä Suojärven, koillisessa Kontupohjan piirin Petrovskin sekä idässä ja etelässä Prääsän piirin Essoilan ja Vieljärven kuntiin[5]. Pinta-alasta 91,6 % on metsää ja 5,8 % vesistöjä[6].

Seudun maisemaa leimaavat harjut ja kukkulat, joiden välissä on järviä ja soita[7]. Tärkein joki on Suojoki[8]. Kunnan itärajalla sijaitsee Säämäjärvi[9].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Arkoilan, Hautavaaran ja Hyrsylän kylät sekä Ignoilan asutus. Hautavaarassa oli 27 asukasta vuonna 2007 ja muissa vain muutama asukas.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 52 % on kansallisuudeltaan karjalaisia, 37 % venäläisiä, 4 % valkovenäläisiä, 2 % suomalaisia ja 1 % ukrainalaisia[10].

Veskelys mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun asiakirjassa. Sen kautta kulki Aunuksen ja Lintujärven pogostan välinen talvitie.[11] Kylän nimi perustunee tienviittaa tarkoittavaan sanaan[12].

Karjalaisten asuttama kyläryhmä koostui aikaisemmin paristakymmenestä pienestä asutuksesta, jotka ovat sittemmin sulautuneet yhteen. Veskelyksen ortodoksinen seurakunta tunnetaan 1840-luvulta lähtien.[12] 1900-luvun alussa seudun kylät muodostivat Aunuksen läänin Petroskoin kihlakunnan Säämäjärven volostiin kuuluneen Veskelyksen kyläkunnan[13]. 1920-luvulla perustettiin aluksi Säämäjärven ja myöhemmin Prääsän piiriin kuulunut Veskelyksen kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen 38 asutuksessa oli yli 2 000 asukasta, joista lähes kaikki olivat karjalaisia.[14][15]

Nykyinen kunta sijaitsee osittain Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman entisen Suojärven kunnan itäosassa olleella Hyrsylän mutkan alueella. Sotien jälkeen Veskelyksen kyläneuvosto liitettiin Suojärven piiriin. Vielä vuonna 1960 se käsitti 23 kymmenen kilometrin säteellä sijainnutta asutuskeskusta. Kyliä olivat Arkoila, Harittana eli Harittanankylä (ven. Haritgora), Hoškoila, Indžuniemi eli Insuniemi (Inžunavolok), Kaššanlampi eli Kamoilampi (Kašalilamba), Kyyröinselkä eli Kyyrenselkä (Kjurenselga), Lagilampi eli Lakilampi (Lagilamba), Laazaristo eli Lasaristo (Lazaristo), Loginselkä eli Lokinselkä (Loginselga), Makkoila, Meloila eli Luhtanselkä (Luhtanselga), Niikkoila (Nikkoila), Padagja, Padaniekkoi eli Pataniekka (Padanikka), Paušoila eli Pausoinkylä (Pavšoila), Pedrinmiidri eli Petri (Pedri), Vaatši eli Niiniselkä (Niniselga), Vaatšoila eli Vatsoila (Vattšoila), Vehkuselkä (Vehkuselga) ja Veskelyksen pääkylä. Lisäksi kyläneuvostoon kuuluivat Pappilan asutus ja asema sekä Zastavan asema. Hyrsylän kylät kuuluivat Hautavaaran kyläneuvostoon.[16]

Veskelyksen kunta muodostettiin Venäjän kuntauudistuksessa vuonna 2006 entisistä Veskelyksen ja Suojoen kylähallinnoista. Tätä ennen Veskelyksen kylähallintoon kuuluivat Arkoila, Harittana, Hyrsylä, Ignoila, Kaššanlampi, Lagilampi, Veskelys ja Zastava eli Veskelyksen asema.[17]

Veskelyksen kautta kulkee Petroskoin ja Suojärven välinen maantie A133, josta haarautuu tie Ignoilaan. Kylistä on Hyrsylää lukuun ottamatta linja-autoyhteydet Suojärvelle. Lähin rautatieasema on Suojärvellä.[18]

Paikallisia elinkeinoja ovat julkiset palvelut, kauppa ja metsäteollisuus. Tärkeimmät veronmaksajat ovat Ignoilan vesivoimalaitos ja Suojärven metsätalous. Maataloutta edustaa kolme yksityistilaa. Osa väestöstä saa elantonsa palstaviljelmistään ja osa käy töissä kunnan ulkopuolella.[19]

Veskelyksen kylä koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista, jotka on rakennettu pittoreskisti järvien rannoille. Keskustassa on muutamia kerrostaloja.[20] Palveluihin kuuluvat keskikoulu, lastenkoti, etnokulttuurikeskus, kirjasto, lääkintäasema, posti, pankki ja neljä kauppaa[21]. Kylässä on vesijohto, mutta ei viemäriverkkoa. Keskuslämmitys kattaa koulun ja kerrostalot, muut asuintalot lämmitetään puilla.[22]

Indžuniemeltä on löydetty kolme kivikautista asuinpaikkaa. Harittanalla, Kaššanlammella ja Paušoilalla on historiallisen asutuksen status. Kunnan huomattavin nähtävyys on Kangasjärven (ven. Kangozero) kylästä Veskelykseen vuonna 1989 siirretty Pyhän Georgioksen tsasouna, joka on valtakunnallinen suojelukohde. Muita rakennusmuistomerkkejä ovat Indžuniemen, Kaššanlammen, Niiniselän ja Paušoilan tsasounat sekä Hautavaaran, Harittanan ja Veskelyksen vanhat asuintalot ja talousrakennukset. Kulttuuriperintökohteisiin kuuluu myös Indžuniemen karsikkometsä. Kunnassa on kaksi jatkosodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkaa.[23]

Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen luontoon ja kulttuurinähtävyyksiin. Keskuskylässä juhlitaan helluntaisin perinteisiä Veskelyksen markkinoita.[12] Majoitusta tarjoavat Indžuniemen vierasmaja ja Lagilammen lomakylä[24][25]. Suunnitteilla on lomakylän perustaminen Särätsjoen suuhun, vierasmajan rakentaminen Kaššanlammelle sekä leirintäalueiden järjestäminen Ignoilaan ja Niiniselkään.[26]

• Generalnyi plan i pravila zemlepolzovanija i zastroiki Veškelskogo selskogo poselenija Suojarvskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija. Tom 2: Materialy po obosnovaniju projekta 2012. Moskva: Institut regionalnoi strategii. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)

• Veskelyksen kylän sivusto (venäjäksi)
• Veskelys Karjalan tasavallan matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)