Vesivaletarhakäärmeet

Vesivaletarhakäärmeet[1] (Homalopsidae) on käärmeiden heimo, jota aiemmin pidettiin tarhakäärmeiden (Colubridae) alaheimona.[2] Heimolle ominainen piirre ovat niiden sieraimet, jotka ovat läpälliset ja sijaitsevat kuonon yläpinnalla. Vesivaletarhakäärmeitä tavataan Intiasta ja Kiinasta aina Uuteen-Guineaan ja Pohjois-Australiaan asti ulottuvalla alueella. Ne elävät vedessä, ja niiden elinympäristöön kuuluvat sekä makeat että suolaiset vesistöt, kuten lammikot, joet ja jokisuut.[1][3] Vesivaletarhakäärmeet suosivat matalia ja mutapohjaisia vesiä. Ne ovat aktiivisia öisin ja hankkivat tuolloin ravintonsa. Vesivaletarhakäärmeiden koko vaihtelee pienestä Myron richardsoniista 1,4 metriä pitkäksi kasvavaan intianvesikäärmeeseen (Homalopsis buccata). Kaikki lajit synnyttävät eläviä poikasia, tyypillisesti 5–15 poikuetta kohti.[3]

Vesivaletarhakäärmeet
Tuntosarvikäärme (Erpeton tentaculum)
Tuntosarvikäärme (Erpeton tentaculum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Yläheimo: Colubroidea
Heimo: Vesivaletarhakäärmeet
Homalopsidae
Bonaparte, 1845
Synonyymit
  • Homalopsinae Bonaparte, 1845
Aasian ja Australaasian rannikolla elävien vesivaletarhakäärmeiden levinneisyys tummansinisellä.
Aasian ja Australaasian rannikolla elävien vesivaletarhakäärmeiden levinneisyys tummansinisellä.
Katso myös

  Vesivaletarhakäärmeet Wikispeciesissä
  Vesivaletarhakäärmeet Commonsissa

Suvut

[4]

  • Bitia
  • Brachyorrhos
  • Calamophis
  • Cantoria
  • Cerberus
  • Dieurostus
  • Djokoiskandarus
  • Enhydris
  • Erpeton
  • Ferania
  • Fordonia
  • Gerarda
  • Gyiophis
  • Heurnia
  • Homalophis
  • Homalopsis
  • Hypsiscopus
  • Karnsophis
  • Kualatahan
  • Mintonophis
  • Miralia
  • Myron
  • Myrrophis
  • Phytolopsis
  • Pseudoferania
  • Raclitia
  • Subsessor
  • Sumatranus

Lähteet
  1. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1904. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  2. Lawson, R. & Slowinski, J. B. & Crother, B. I. & Burbrink, F. T.: Phylogeny of the Colubroidea (Serpentes): New evidence from mitochondrial and nuclear genes. Molecular Phylogenetics and Evolution, marraskuu 2005, 37. vsk, nro 2, s. 581–601. PubMed:16172004. doi:10.1016/j.ympev.2005.07.016. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2018. (englanniksi)
  3. Vitt, Laurie & J. & Caldwell, Janalee P.: Herpetology: An Introductory Biology of Amphibians and Reptiles, s. 617. Amsterdam: Elsevier, 2014. ISBN 978-0-12-386919-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.7.2018). (englanniksi)
  4. Uetz, P., Freed, P. & Jirí Hošek (toim.): Homalopsidae The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 3.11.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.