Vesilinssit

Vesilinssit (Wolffia) on vehkakasveihin (aiemmin entiseen limaskakasvien heimoon[1]) kuuluva kasvisuku. Suvussa on 11 lajia, joita esiintyy ympäri maailman.[2] Vesilinsseihin kuuluvat maailman pienimmät kukkivat kasvit. Ne ovat soikeita juurettomia vesikasveja, jotka kelluvat veden pinnalla. Kasvi lisääntyy yleensä suvuttomasti jakautumalla, mutta toisinaan sen kyljessä olevaan kukkaonteloon puhkeaa yksi ainoa kukka.[3]

Vesilinssit
Vesilinssi (Wolffia arrhiza)
Vesilinssi (Wolffia arrhiza)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Alaheimo: Lemnoideae
Suku: Vesilinssit Wolffia
Horkel ex Schleid.
Katso myös

  Vesilinssit Wikispeciesissä
  Vesilinssit Commonsissa

Vesilinssilajeista ainakin Wolffia globosaa kasvatetaan ja käytetään ihmisravinnoksi esimerkiksi thaimaalaisessa keittiössä.[4] Wolffia globosasta on kehitetty myös rekisteröityjä, kaupallisen kasvatuksen vesilinssikantoja.[5] Vesilissejä sisältävän ruokavalion terveysvaikutuksia on myös tutkittu. Esimerkiksi brittiläisessä lääketieteellisessä BMJ Heart -julkaisussa julkaistiin loppuvuonna 2020 satunnaistettu tutkimus vihreän välimerellisesen ruokavalion vaikutuksista sydänterveyteen; tulokset kuuden kuukauden kestoisesta kokeesta olivat sydänterveyden kannalta edullisia. Tässä Israelissa toteutetussa kokeessa vihreän välimerelliseen ruokavalioon sisältyi keskimäärin 100 grammaa proteiinipitoista Wolffia globulosaa päivittäin.[6][7]

Lähteet
  1. Facta 2001
  2. Govaerts, R. et al.: Wolffia Horkel ex Schleid Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 5.9.2022. (englanniksi)
  3. Wolffia Victoria Adventure. Viitattu 4.12.2012. (englanniksi)
  4. Nisachol Ruekaewma, Somkiat Piyatiratitivorakul, Sorawit Powtongsook: Arkistoitu kopioCulture system for Wolffia globosa L. (Lemnaceae) for hygiene human food Songklanakarin J. Sci. Technol. 37 (5): 575-580. 2015. Arkistoitu 9.9.2021. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  5. Have Your Tried Mankai? It’s the Tiniest Vegetable in the World Toby Amidor Nutrition. 2021. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  6. Green Mediterranean (‘green Med’) diet may be even better for health BMJ Newsroom. 2020. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  7. Gal Tsaban, Anat Yaskolka Meir, Ehud Rinott, et al.: The effect of green Mediterranean diet on cardiometabolic risk; a randomised controlled trial Heart, 107 (13):1054-1061. 2020. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.