Vesikello
Vesikello eli klepsydra, on muinainen vesivirtaan perustuva ajan mittauslaite (nimi tulee kreikan sanaista vesivaras). Yksinkertaisin klepsydran muoto oli vesiastia, jonka pohjassa oli pieni reikä, josta vesi tippuen poistui. Astian seinämässä oleva asteikko osoitti aikaa, joka oli kulunut säiliön viimeisestä täytöstä. Seuraavassa versiossa oli tasausallas, joka ylläpiti tasaista veden painetta purkausaukkoon nähden. Aika mitattiin alla olevan altaan vedenpinnan nousuna, josta tieto siirrettiin kellukkeen liikkeestä hammastangolla ja -rattaalla osoittimeen. Edistynein versio tyhjensi mittausastian keskiyöllä lapon avulla ja siirsi asteikkosylinteriä vastaamaan valoisan ajan muutosta vuodenajan mukaan[1].
Klepsydran uskotaan olleen käytössä Egyptissä n. 2000 eaa. Eräs vanhimmista tunnetuista vesikelloista löytyi faarao Amenhotep I:n hautakammiosta (haudattu n. 1500 eaa.). Myöhemmin kreikkalaiset ja roomalaiset ottivat klepsydran käyttöönsä.