Vesijättö
Vesijättö on ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta. Seurauksena on rantaviivan siirtyminen, jolloin rantatilan ja vesirajan väliin syntyy kapea maakaistale.[1]
Vesijättöalueen omistaa tavallisesti vesialueen haltija, joka on yleensä jakokunta. Jakokunnan muodostavat kylän yhteisen vesialueen osakastilat.[1][2] Vesijättöalue haittaa ranta-alueiden käyttöä, hoitoa tai rakentamista, kun omistajuus on epäselvä.[3] Rantakiinteistön omistajalla on oikeus tietyin edellytyksin lunastaa kiinteistön ja vesialueen välissä oleva vesijättöalue itselleen.[2]
Lähteet
- Taina, Tuire: Oikeustiede:vesijättö Tieteen termipankki. Viitattu 08.04.2018.
- Vesijättömaa ei kuulu mökkitonttilaiselle Hämeen sanomat. 30.06.2005. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.
- Kiinteistötarinan asuntokoulu: Vesijättö Kiinteistötarina. 30.3.2017. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.
Aiheesta muualla
- Pauli Karvinen, Vesijätöt Suomen kiinteistöjärjestelmässä[vanhentunut linkki] (pdf)
- Markkula, Markku: Vesijätön omistuksesta III, 2008
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.