Vesihernekasvit

Vesihernekasvit (Lentibulariaceae) on lihansyöjäkasveista koostuva kasviheimo. Sen tunnetuimmat suvut ovat vesiherneet (Utricularia) ja yökönlehdet (Pinguicula). Heimon kasveista Suomessa tavataan kolmea yökönlehtilajia ja kuutta vesihernelajia.

Vesihernekasvit
Genlisea aurea
Genlisea aurea
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Vesihernekasvit Lentibulariaceae
Rich.
Synonyymit
  • Pinguiculaceae Dumort.
  • Utriculariaceae Hoffmannsegg & Link
Suvut
Katso myös

  Vesihernekasvit Wikispeciesissä
  Vesihernekasvit Commonsissa

Ulkonäkö

Kukkien yleisin väri on keltainen ja se vaihtelee valkoisesta sinipunaiseen.

Vesihernekasvit ovat ruohovartisia, usein lehtiruusukkeita muodostavia hyönteissyöjäkasveja, joilla on limaa ja ruoansulatusentsyymejä erittäviä rauhasia. Lehtiasento on kierteinen. Lehdet ovat ehytlaitaisia tai kasvi näyttää lehdettömältä, eikä kasvulliset osat ole helposti luokiteltavissa. Kukassa on viisiliuskainen ja säteittäinen tai kaksiliuskainen verhiö, kannuksellinen ja kaksihuulinen teriö ja mettä erittäviä karvoja. Heteitä on kaksi. Siemenaiheet sijaitsevat sikiäimessä vapaassa keski- tai pohjaistukassa. Luotti on leveäliuskainen, joskus sensitiivinen.[1]

Levinneisyys

Vesihernekasveja on kaikkialla maailmassa, mutta pääasiallisesti niitä tavataan trooppisilla alueilla ja lauhkealla vyöhykkeellä.[2]

Elinympäristö

Vesihernekasvit elävät vedessä tai kosteikkoalueilla.

Luokittelu

Heimossa on kolme sukua ja 330 lajia:[1]

  • Genlisea
    • 30 lajia; lehdet putkimaisia ja niissä haarukkamaisia ansoja.
  • yökönlehdet (Pinguicula)
    • 80 lajia; lehdet litteitä ja yläpinnaltaan tahmeita.
  • vesiherneet (Utricularia)
    • 220 lajia; lehdellisiä tai lehdettömiä, kummassakin tapauksessa kasvullinen verso vaikeasti tulkittavissa; ansat rakkomaisia, niissä neljä sensitiivistä karvaa, joiden kosketuksesta rakon läppä avautuu.

Heimoon kuuluvia kasveja

Käyttö

Vesihernekasveja istutetaan puutarhoihin, etenkin alppi- ja tropiikkipuutarhoihin. Ne soveltuvat myös käytettäväksi akvaariossa.[3]

Lähteet
  1. Stevens 2001–, viittaus 22.1.2015.
  2. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/lentibulariaceaemap.gif
  3. Kallio, Paavo & Rousi, Arne: Kasvien maailma: osa 5, s. 2051–2052. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06363-4.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.