Vesa Koivisto

Vesa Koivisto (s. 1963[2]) on suomalainen filosofian tohtori ja kielitieteilijä, joka on toiminut Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professorina vuosina 2014–2020.[3][4]

Vesa Koivisto
Henkilötiedot
Syntynyt1963 (ikä 59–60)
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti karjalan kielen ja kulttuurin professori (2014–2020)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FT 1995)
Instituutti Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto
Tutkimusalue mm. itämerensuomalaiset kielet, dialektologia, morfologia, johtaminen, kielten elvyttäminen ja rajatutkimus[1]

Koivisto opiskeli Helsingin yliopistossa, ja valmistui sieltä filosofian tohtoriksi. Hänen suomenkielinen väitöskirjansa (1995) oli otsikoitu Itämerensuomen refleksiivit.[5] Hänen lisensiaattityönsäkin (1989) oli käsitellyt samaa aihepiiriä.[6] Koivisto on Helsingin yliopiston dosentti (suomi ja sen lähisukukielet).[3][1]

Hän toimi Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin määräaikaisena professorina vuosina 2014–2015, jo ennen varsinaista professorikauttaan (2016–2020).[3] Karjalan kielen ja kulttuurin professorin tehtävässään Koivisto on tuonut muun muassa esille, että osa karjalan kielen puhujista on saattanut pitää äidinkielensä piilossa sodan aikana ja sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.[7] Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa oli noin 5 000 karjalankielen puhujaa ja ainakin 15 000 ymmärsi kieltä. Sotia ennen karjalankielisiä oli satoja tuhansia, mutta sotien jälkeen karjalaa tai Karjalasta ei enää laajalti puhuttu.[8][9][7]

Teoksia
  • Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiiviverbien semantiikkaa : karjalan ja suomen itämurteiden refleksiivitaivutus. Lisensiaattityö. 1989.[6]
  • Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiivit. Väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-868-9.
  • Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja-Riitta Heinonen ja Irja Alho: Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2.
  • Vesa Koivisto: Suomen sanojen rakenne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013. ISBN 978-952-222-496-5 (e-book), ISBN: 978-952-222-415-6 (nid.)
  • Marjatta Palander, Helka Riionheimo & Vesa Koivisto (editors): On the Border of Language and Dialect. (englanniksi) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-222-916-8 (Print), ISBN 978-951-858-003-7 (pdf, 8,8 MB)
  • Eeva-Kaisa Linna ja Anneli Sarhimaa (toim.); Laura Arantola, Natalia Giloeva, Riho Grünthal, Leena Joki, Olga Karlova, Vesa Koivisto, Tuomo Kondie, Päivi Kuusi, Johanna Laakso, Eeva-Kaisa Linna, Henna Massinen, Pirkko Nuolijärvi, Katerina Paalamo, Marjatta Palander, Raija Pyöli, Helka Riionheimo, Aleksi Ruuskanen, Anneli Sarhimaa, Aira Sumiloff ja Riina Ylönen (kirj.): Meijän hierus : esseitä karjalan kielestä. Karjalan Sivistysseura, 2019. ISBN 978-952-7193-20-4.

Lähteet
  1. Karjala ja kielikontaktit - Tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 14.2.2021.
  2. Vesa Koivisto 1963-: Suomen sanojen rakenne 2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.2.2021.
  3. Vesa Koivisto karjalan kielen da kul’tuuran professorakse 9.2.2016. Karjal Žurnualu, karjal.fi. Viitattu 14.2.2021. (karjalaksi)[vanhentunut linkki]
  4. Kieli on jatkumoa 27.4.2018. Itä-Suoimen yliopisto, uef.fi. Viitattu 14.2.2021.
  5. Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiivit (Väitöskirja / Helsingin yliopisto, ISBN 951-717-868-9; julkaistu sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 622) 1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 14.2.2021.
  6. Vesa Koivisto: Itämerensuomen refleksiiviverbien semantiikkaa : karjalan ja suomen itämurteiden refleksiivitaivutus (teostiedot via finna.fi) finna.fi. 1989. Viitattu 14.2.2020.
  7. Puhuiko mummosi tai pappasi hassusti? Hän saattoi vaieta omasta äidinkielestään 20.8.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.2.2021.
  8. Karjalan kieli sai virallisen aseman 26.11.2009. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.2.2021.
  9. Karjalan kieli karjalanliitto.fi. Viitattu 14.2.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.