Verovapaus

Verovapaudella tarkoitetaan vapautusta verosta.[1]

Verovapaus Suomessa

Henkilöverotuksessa pääsääntö on, että kaikista tuloista maksetaan veroa kunnalle ja valtiolle. Henkilöverotuksessa tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin sekä verovapaaseen tuloon (Tuloverolaki 29 § ym). Verovapaista tuloista voidaan mainita esim. äidinmaidon sekä itse kerättyjen marjojen ja sienien luovutuksesta saatu tulo, lakkoavustus (Lakkoavustus on veronalaista tuloa siltä osin kun sen määrä ylittää 16 euroa päivässä) ja elatusapu.[2] Lisäksi osa sosiaalietuuksista on verovapaita. Esimerkiksi lapsilisistä ei peritä veroa.[3] Toisaalta mm. työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha ovat verollisia.

Pääomatuloista ovat verovapaita esimerkiksi eräät luovutusvoitot:[4]

  • Yhtäjaksoisesti omana tai perheen asuntona vähintään kaksi vuotta olleesta asunnosta saatu luovutusvoitto[5]
  • Koti-irtaimistosta saatu luovutusvoitto 5 000 euroon asti vuodessa
  • Pienet luovutusvoitot, jos luovutukset ovat enintään 1 000 euroa vuodessa
  • Eräät kiinteistöjen luovutukset ja sukupolvenvaihdokset

Yhteisöjen verotuksessa pääsääntö on, että yhteisö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveroa. Yleishyödylliset yhteisöt on kuitenkin vapautettu tuloverosta, pois lukien yhteisöjen harjoittama elinkeinotoiminta. Jos esimerkiksi urheiluseura ylläpitää nakkikioskia, kioskin liikevoitosta peritään vero. Sen sijaan jäsenmaksutulot ja lahjoitukset ovat verovapaita.

Arvonlisäverotuksessa verovapaita ovat muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelut.[6] Lisäksi, jos yrityksen liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa, yrityksen ei ole pakko rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin se voi myydä tuotteitaan ilman arvonlisäveroa.

Varainsiirtoverosta on vapautettu pörssissä noteerattujen yhtiöiden osakekauppa.[7]

Osingot verovapaita osittain

Yhtiöiden saamat osinkotulot ovat pääosin verottomia silloin, kun ne on saatu listaamattomalta yhtiöltä. Verottomuussäädöksellä vältetään osinkojen ketjuverotus. Yhtiön pörssiyhtiöltä saamat osingot ovat pääsääntöisesti kokonaan veronalaisia (ennen vuotta 2014 osittain veronalaisia).[8][9]

Julkisuudessa käydyssä verokeskustelussa on toisinaan viitattu yrittäjän (osakeyhtiön osakkaan) saamiin verovapaisiin osinkoihin. Asia koskee etupäässä listaamattomilta osakeyhtiöiltä saatuja osinkoja. Yksityishenkilön osakeomistuksensa perusteella saama osinkotulo oli aiemmin verovapaata, kunhan osinko oli korkeintaan 9 % osakkeiden ns. matemaattisesta arvosta eikä osinko ylittänyt 60 000 €. Vuoden 2014 alusta verotus muuttui siten, että osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa, kunhan osinko on korkeintaan 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta eikä osinko ylitä 150 000 euroa. Loppuosa (75 %) tällaisista osingoista on verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata, kunhan osinko edelleen on korkeintaan 8 % matemaattisesta arvosta. Sikäli kuin osinko ylittää 8 % rajan, ylimenevä osinko on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa ja 25-prosenttisesti verovapaata tuloa. Muutoksen johdosta yksityishenkilö ei enää voi saada täysin verovapaita osinkoja. Osingosta menee vähintään 7,5 % vero, mikä vastaa alhaisinta osinkojen ennakonpidätysprosenttia vuonna 2014.[10][11][12]

Yksityishenkilön pörssiyhtiöltä saamat osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. 15 % on verovapaata tuloa.[13]

Osinkojen verohelpotukset johtuvat osakkaan kahdenkertaisesta verotuksesta. Osinko maksetaan yrityksen jo verotetun tuloksen perusteella. Aiemmin Suomessa käytössä ollut avoir fiscal -malli otti tämän täydellisesti huomioon siten, että yrityksen maksama vero otettiin huomioon osingon veroa määrättäessä. Näin syntyi veroneutraliteetti muihin pääomatuloihin nähden.

Verovapaat kasinot

Nettikasinon voitot ovat verovapaita, kun kasinolla on Euroopan talousalueella (ETA-alue) pelilisenssi. Pelilisenssit on pääsääntöisesti rekisteröity Maltalle. Euroopan talousalueen ulkopuolelle rekisteröityjen nettikasinoiden voitot ovat veronalaista tuloa ja niistä maksetaan verokortin mukaista ansiotuloveroa.[14]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-32-6.
  2. Tuloverolaki 88–90 § finlex.fi. Viitattu 2.1.2011.
  3. Tuloverolaki 92 § finlex.fi. Viitattu 2.1.2011.
  4. Tuloverolaki 48 § finlex.fi. Viitattu 2.1.2011.
  5. Verohallinto: Oman asunnon myyntivoiton verotus vero.fi. 3.1.2011.
  6. Arvonlisäverolaki 34 § finlex.fi. Viitattu 2.1.2011.
  7. Varainsiirtoverolaki 15 a § finlex.fi. Viitattu 2.1.2011.
  8. Verohallinto: Osinkotulojen verotus Diaarinumero: 843/345/2011
  9. Veronmaksajat: Vinkit osakeyhtiön veroilmoitukseen 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Osinkotulojen verotus - saajana omistajayrittäjä (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: "Verovapaita osinkoja ei enää makseta" Taloussanomat 21.3.2013
  12. Verohallinto: Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen
  13. Muutoksia osinkojen verotukseen ja ennakonpidätykseen vuoden 2014 alusta (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinnon tiedote, 27.12.2013
  14. Verovapaat tulot ETA-alueella
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.