Vernissakääpä

Vernissakääpä (Mycoacia gilvescens, syn. Ceriporiopsis gilvescens) on lähinnä Keski-Euroopassa tavattava kääpälaji. Sitä ei ole löydetty Suomesta, lähin havainto on Ruotsista Tukholman seudulta. Vernissakääpä kasvaa kosteissa kosteissa lehtometsissä, joissa se valkolahottaa paksuja, vielä kuorellisia maapuita. Isäntäpuita ovat monet lehtipuut, kuten euroopanpyökki, vaahtera ja tervaleppä.[2]

Vernissakääpä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Meruliaceae
Suku: Mycoacia
Laji: gilvescens
Kaksiosainen nimi

Mycoacia gilvescens
(Bres.) Zmitr. 2018[1]
Synonyymit
  • Poria gilvescens Bres. 1908
  • Ceriporia gilvescens (Bres.) Donk 1933
  • Ceriporiopsis gilvescens (Bres.) Domański 1963
  • Tyromyces gilvescens (Bres.) Ryvarden 1973
Katso myös

  Vernissakääpä Commonsissa

Käävän itiöemä on yksivuotinen ja portaittain alustanmyötäisesti kasvava, usein vain pienialainen laikku. Tuoreena kääpä on vetisen mehevä ja lohkeava, kuivana se haurastuu ja murtuu helposti paloiksi. Homemainen reunus on 1-3 mm leveä ja erottuu pillejä vaaleampana. Varsinainen pillipinta on lohen- tai vaaleanlihanpunainen ja kolhiintuneet kohdat erottuvat ruosteenpunaisina. Kuiva kääpä on nahan- tai punaruskea ja käpertyy sisäänpäin. Kulmikkaita ja suustaan vaaleista pillejä mahtuu 4-7 millimetrille. Lohkopinnassa näkyvät oljenvalkea pohjamalto, ohut varsinainen malto ja vahamaiset, roosanruskeat pillit. Kokonaispaksuus on 3-4 mm. Vernissakääpä muistuttaa ulkönäöltään paljon istukkakääpää, lohikääpää ja helohäivekääpää, mutta ne kaikki kasvavat havupuilla. Samansävyisistä kerikääpälajeista vernissakäävän erottaa sen mehevyyden perusteella.[2]

Vernissakääpä on aiemmin luokiteltu hartsikääpiin, mutta dna-analyysien perusteella se on vain etäistä sukua muille hartsikääville.[2]

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 22.1.2023
  2. Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 123. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.