Verné Lesche

Verné Lesche (myöh. Vanberg, 11. lokakuuta 1917 Helsinki – 21. huhtikuuta 2002 Kongsberg, Norja) oli suomalainen pikaluistelija ja maailmanmestari. Hänen aktiiviuransa ajoittui vuosille 1933-1949 eli välissä oli maailmansodan aika, jolloin kilpailutoiminta oli hyvin rajallista.

Mitalit

Verné Lesche
Maa:  Suomi
Naisten pikaluistelu
Yleisluistelun MM-kilpailut
KultaaTampere 1939yhteispisteet
KultaaDrammen 1947yhteispisteet
HopeaaOslo 1934 (epäv.)yhteispisteet
HopeaaTukholma 1936yhteispisteet
HopeaaOslo 1938yhteispisteet
 PronssiaDavos 1937yhteispisteet

Verné Leschen vanhemmat olivat Ruotsalaisen teatterin näyttelijä Jalo Lesche ja Hilma Lesche.[1] Lesche oli ennen toista maailmansotaa maailman parhaita pikaluistelijoita. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana koulutyttönä. Jo seuraavana vuonna hän teki 1 500 metrillä naisten ME:n. Seuraavina vuosina hän kilvoitteli Norjan Laila Schou Nilsenin kanssa paremmuudesta. Vaikka Schou Nielsen ottikin 1930-luvun lopulla kaikki ME:t nimiinsä, Verné Lesche oli maailman paras pitkillä matkolla eli 3 000 ja 5 000 metrillä, Hän voitti maailmanmestaruuden kahdesti, ennen ja jälkeen maailmansodan vuosina 1939 ja 1947. MM-kisoissa hän saavutti lisäksi kolme hopeaa (1934, 1936 ja 1938) ja yhden pronssin (1937). Suomen mestaruuksia Lesche voitti urallaan 11 kappaletta (1933–1945, 1947 ja 1949[2]).

Venäläiset eivät tulleet heti sodan jälkeen MM-kisoihin. He vierailivat kuitenkin Norjassa helmikuussa 1946. Siellä venäläinen Tatjana Karelina luisteli Leschen parina ja alitti Schou Nielsenin virallisen ME:n. Ennätystä ei hyväksytty, koska Neuvostoliitto ei ollut vielä kansainvälisen liiton jäsen. Lesche vieraili norjalaisten naisluistelijoiden kanssa pian sen jälkeen kilpailukiertueella Neuvostoliitossa maaliskuussa 1946. Hän oli tällöin ensimmäinen suomalainen urheilija, joka sodan jälkeen kilpaili Neuvostoliitossa.[3]

Uransa aikana Lesche luisteli neljä maailmanennätystä. Viimeisimmän hän teki viimeisissä MM-kisoissaan helmikuussa 1949 Norjan Kongsbergissä 5 000 metrillä. Vuoden 1948 kisoihin Turkuun olivat tulleet venäläisnaiset Marija Isakovan johdolla. Näihin aikoihin Suomessa Leschen rinnalle oli nousemassa Suomen naisluistelun huipulle Eevi Huttunen.

Seuratasolla Lesche edusti ennen sotia ja sotien aikaan Helsingin Luistelijoita ja vuodesta 1945 Helsingfors Skridskoklubbia (HSK).

Verné Lesche avioitui kesällä 1949 norjalaisen toimittajan Malm Vanbergin kanssa ja muutti asumaan Norjan Kongsbergiin.

Maailmaennätykset
MatkaTulosAjankohtaPaikka
1 500 m2.49,026. helmikuuta 1933Helsinki
1 000 m1.45,711. helmikuuta 1934Oslo
5 000 m10.15,32. helmikuuta 1936Tukholma
5 000 m9.26,813. helmikuuta 1949Kongsberg

Parhaat tulokset
MatkaTulosAjankohtaPaikka
500 m50,512. helmikuuta 1934Oslo
1000 m1.44,931. tammikuuta 1937Davos
1500 m2.43,217. helmikuuta 1935Helsinki
3000 m5.32,512. helmikuuta 1949Kongsberg
5000 m9.26,813. helmikuuta 1949Kongsberg
Yhteispisteet217,34731. tammikuuta 1937Davos

Lähteet
  1. Maailmanmestaritar koulunpenkillä eli on meilläkin jääprinsessamme - Verne Lesche, Suomen Kuvalehti, 18.03.1933, nro 12, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 334. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Venäjänä luistelijattarien harjoittelu perusteellista - Verne Lesche palasi kilpailumatkaltaan Oslon kautta. Helsingin Sanomat, 1.4.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.11.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.