Verkkolasku

Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot välitetään konekielisessä muodossa tyypillisesti XML-sanomana. Verkkolaskusta voidaan myös tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskut lähetetään tavallisesti laskuttajayrityksen taloushallinto-ohjelmistosta, mutta laskutukseen voidaan käyttää myös toiminnanohjausjärjestelmää tai www-pohjaista laskutussivustoa.

Verkkolaskujen vastaanotto vaatii sähköisen ostolaskujen käsittelyjärjestelmän. Yritykset vastaanottavat verkkolaskut yleensä ostolaskujen sähköiseen kierrätys- ja arkistointiohjelmistoon, kun taas kuluttajat vastaanottavat verkkolaskut pääsääntöisesti verkkopankkiinsa.

Verkkolaskun kustannussäästöistä paperilaskuun verrattuna on tehty useita tutkimuksia, joskin tarkkaa tietoa on vaikea arvioida. Suurin osa verkkolaskun kustannussäästöistä syntyy laskun vastaanottajan ajansäästöstä, kun paperilaskua ei tarvitse syöttää käsin tietokoneelle eikä kierrättää fyysistä paperilaskua toimistossa.

Verkkolasku Suomessa

Suomessa verkkolaskujen välitys aloitettiin vuonna 1999. Suomi ollut johtavia maita verkkolaskun käyttöönotossa[1]. Verkkolaskutus on lyönyt itsensä läpi parhaiten B2B-markkinoilla laskun käsittelyn automatisoinnin myötä. B2B-markkinoilla verkkolasku on käytössä paitsi palvelujen tai tukkuostosten laskutuksessa, myös tavallisessa verkkokaupassa. Yritykset voivat esimerkiksi ostaa verkkokaupan tuotteita automaattisella verkkolaskulla ilman, että myyjän itse tarvitsee laskuttaa niitä. Tällaisia palveluja tarjoavat Suomessa esimerkiksi Enterpay ja Maksuturva.

Verkkolaskujen lisäksi sähköisiä laskuja välitetään runsaasti EDI-sanomina.

Suomessa toimii yli 20 verkkolaskun välittäjää. Näillä on erilaisia toimintamalleja: verkkolaskuoperaattorit muuntavat asiakkaansa sähköisen laskuaineison formaatista toiseen pitäen itse sanomasisällön oleellisilta osin muuttumattomana. Verkkolaskutusta tarjoavat pankit eivät tee sanomamuunnosta ja edellyttävät asiakkaansa ohjelmistolta kykyä toimia standardoidulla sanomamuodolla.

Sanomamuodot

Suomessa on kaksi yleisesti käytössä olevaa verkkolaskun sanomamuotoa: Finvoice ja TEAPPSXML[2]. Verkkolaskuoperaattoreiden välisissä yhdysliikenteessä aineisto siirretään TEAPPSXML-standardin mukaisesti. Pankkien välittämä verkkolaskuaineisto on Finvoice-pohjaista.

Muissa maissa on käytössä omia kansallisia standardeja, esimerkiksi Svefaktura Ruotsissa ja OIOXML Tanskassa. Lisäksi lukuisat Euroopan maat sekä muutamat Aasian maat käyttävät PEPPOL-standardia verkkolaskutukseen. Euroopan standardointikomitea (CEN) on julkaissut verkkolaskutyöryhmänsä lopputulokset vapaasti verkkosivuillaan.[3] OASIS-järjestö julkaisi 2013 UBL-standardin[4], joka kuvaa useita dokumenttiformaatteja käytettäväksi yritysten välisessä viestinvälityksessä, kuten verkkolaskutuksessa.

Kansainvälisiä alan standardeja kehittää myös Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio.

Katso myös

Lähteet
  1. Verkkolaskutuksella jopa 80 prosentin säästöt Lindorff Profit. 20.8.2014. Arkistoitu 6.5.2016. Viitattu 4.5.2016. fi-FI
  2. TEAPPSXML descriptions of Tieto invoice messages TietoEVRY. Viitattu 16.2.2020.
  3. eInvoicing European Committee for Standardization. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
  4. Universal Business Language Version 2.1 4.11.2013. OASIS.


    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.