Verivirtsaisuus

Verivirtsaisuus eli hematuria tarkoittaa veren esiintymistä virtsassa.[1] Se voi olla oire useista eri munuaistaudeista tai virtsakivistä. Muun muassa munuaissyöpä aiheuttaa jatkuvaa tai ajoittaista verivirtsaisuutta. Miehillä sairaus voi johtua myös eturauhasperäisistä vaivoista. Yleisin ikä saada verivirtsaisuus on 60–70 vuotta.

Verivirtsaisuus

Aiheuttajat

Sairaus voi olla erittäin vakava, täysin harmiton tai ohimenevä tila.

Virtsatessa veren voi nähdä itse, tai sitä voi olla niin vähän, että tarvitaan mikroskooppia sen näkemiseen. Sairauden aiheuttajasta paljastuu usein taudin vakavuus. Jos tauti on lievä, aiheuttajana on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Jos sairaus on ohimenevä, aiheuttajana on virtsatieinfektiot, munuais- ja rakkokivet tai virtsarakon tulehdus.

Sairauden ollessa vakava, aiheuttaa sairauden pahanlaatuiset kasvaimet, kuten rakkokasvaimet. Vakavaa verivirtsaisuutta aiheuttavat myös virtsanjohdinkivet, munuaisaltaan laajentuma (hydronefroosi), munuaisten rakkulatauti, munuaiskudossairaudet ja tuberkuloosi.

Tapaturman jälkeen esiintyvä verivirtsaisuus viittaa munuaisten tai muiden virtsateiden vaurioon.

Lähteet
  1. Ferrell, Betty & Coyle, Nessa: Textbook of palliative nursing, 2. edition, s. 278. Oxford University Press US, 2006. ISBN 9780195175493. Julkaisun verkkoversio. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.