Vergina

Verginan aurinko, Makedonian valtakunnan symboli.

Aigain seutu on ollut asuttu jo varhaisella helladisella kaudella, minkä osoittaa tuolta ajalta löydetty tumulus-hauta. Useat muut hautalöydöt kertovat seudun merkittävyydestä varhaisella rautakaudella noin 1100–700 eaa. Perinteen mukaan Aigain kaupungin perusti kuningas Perdikkas I, kun Argoksesta tulleet makedonialaiset asuttivat alueen.[2]

Aigai oli Makedonian valtakunnan pääkaupunki, ja siellä sijaitsi hovin kuninkaallinen palatsi. Tämä teki kaupungista seudun merkittävimmän keskuksen geometrisen kauden lopulla, arkaaisella kaudella ja edelleen klassisen kauden ensimmäisellä puoliskolla, eli noin ajalla 800–400 eaa. Aigailla oli merkittäviä kauppasuhteita ja kulttuurisia yhteyksiä merkittäviin kreikkalaisiin keskuksiin, kuten Ateenaan, Samokselle ja Korinttiin. Kuningas Arkhelaos toi hoviinsa taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja ympäri Kreikkaa 400-luvun eaa. lopulla. Muun muassa Euripides kirjoitti viimeiset tragediansa Aigaissa.[2]

Arkhelaos siirsi Makedonian valtakunnan pääkaupungin Pellaan noin 400 eaa. Aigai säilytti silti merkittävän aseman kuningaskunnan pyhänä kaupunkina, jossa suoritettiin uskonnollisia toimituksia ja jonne kuninkaat edelleen haudattiin. Filippos II murhattiin Epeiroksen kuninkaan Aleksanterin ja Makedonian prinsessa Kleopatran häiden aikaan Aigain teatterilla vuonna 336 eaa. Tämän jälkeen Aleksanteri Suuri nousi kuninkaaksi.[2]

Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa jakautui moniin osiin. Aigai säilyi Makedonian kuninkaiden kaupunkina, vaikka hieman rappioituneena. Pyrrhoksen gallialaiset palkkasotilaat tuhosivat Aigaita 200-luvun eaa. alkupuolella.[5] Rooman voitettua ja vallattua Makedonian 168 eaa. Aigai tuhottiin. Kaupunki rakennettiin uudelleen ensimmäisellä vuosisadalla jaa., mutta hylättiin lopullisesti 400-luvulla.[2]

Filippos II:n kultainen larnaks tämän haudasta. Verginan arkeologinen museo.

Aigain alueen arkeologiset kaivaukset Vergínan kylän ympäristössä aloitti ranskalainen Léon Heuzey vuonna 1861 Napoleon III:n sponsoroimana. Osa palatsista löydettiin tuolloin. Kaivaukset kuitenkin jouduttiin keskeyttämään malariauhan takia.

Kaivauksia jatkoi Ateenan arkeologinen seura vuonna 1937, aluksi Konstantínos Romaíoksen johdolla. Tällä kertaa kaivaukset keskeytti sota Italiaa vastaan vuonna 1940. Sodan jälkeen kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia vuosina 1952–1961 ja 1965–1968, jolloin löydettiin loput kuninkaalliset rakennukset. Vuodesta 1962 kaivauksia johti Manólis Andrónikos.[1] Vuonna 1977 Andrónikos löysi useita hautakammioita, joista osa oli säilynyt koskemattomina ja osa oli ryöstetty. Andrónikos vakuuttui siitä, että kyseessä olivat Makedonian kuninkaiden haudat. Hän esitti, että yksi haudoista olisi Filippos II:n ja toinen Aleksanteri IV:n. Viimeksi mainittu väite on jäänyt kiistanalaiseksi.

Aigiain (Verginan) arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.[3]

Aigain palatsin koristeosia. Louvre.

Akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi suhteellisen jyrkällä ja korkealla kukkulalla kaupungin eteläpuolella (40°28′24″N, 22°19′25″E). Se oli linnoitettu.[1][2]

Aigain palatsi, joka tunnetaan nykyisin myös Palatístan palatsina, sijaitsi tasanteella heti akropoliin eteläpuolella (40°28′40″N, 22°19′20″E). Se rakennettiin hellenistisellä kaudella 300-luvun eaa. loppupuolella tai 200-luvulla eaa., ja se tuhoutui tulipalossa 100-luvun eaa. puolessa välissä, jonka jälkeen se hylättiin. Palatsi koostui suuren peristyylipihan ympärille sijoitetuista lukuisista huoneista. Palatsin koko on ollut noin 104,5 x 88,5 metriä, ja siinä on ollut kaksi tai kolme kerrosta. Rakennus oli tehty poros-kivestä ja savitiilistä, ja joihinkin osiin oli käytetty myös marmoria.[1][4][2]

Palatsin sisäänkäynti oli itäpäästä doorilaisen stoan eli pylväshallin kautta. Keskellä olleen peristyylipihan koko oli noin 45 x 45 metriä, ja sen jokaisella sivulla oli 16 doorilaista pylvästä, yhteensä siis 60 pylvästä. Rakennuksessa oli käytetty myös joonialaista tyyliä. Monet pylväikköä ympäröineistä huoneista ovat olleet androneita eli pitohuoneita, ja niiden lattiat oli koristeltu mosaiikein. Osa huoneista oli tarkoitettu hallinnolliseen ja uskonnolliseen käyttöön.[1][4][2]

Palatsin vieressä sijaitsi pyöreä tholos-rakennus, joka on saattanut olla pyhäkkö ja oikeudenjakopaikka. Se oli piirtokirjoituksen mukaan omistettu Herakleelle eli ”Herakles isälle” (Heraklēi patrōiōi), jota pidettiin Argeadien kuningassuvun kantaisänä.[1]

Bysanttilaisella kaudella palatsin paikalle rakennettiin sen kivistä Pyhälle Kolminaisuudelle (Agía Triáda) omistettu kirkko, joka oli raunioina kaivausten alkaessa.[4]

Verginan hautakumpu.

Sisäänkäynti Verginan hautakumpuun.

Aigain ympäristöstä on löydetty suuri määrä hautoja, jotka on ajoitettu 900-luvulta 100-luvulle eaa. Suurimmat ja merkittävimmät haudat ovat Makedonian kuningassuvun hautoja. Ne sijaitsevat noin 1,1 kilometriä palatsilta pohjoiseen (40°29′15″N, 22°19′10″E). Kuningashaudat oli sijoitettu suureen, noin 110 metriä halkaisijaltaan olevaan ja 13 metriä korkeaan tumulukseen eli hautakumpuun. Se rakennettiin varhaisempien hautojen suojaksi oletettavasti 200-luvulla eaa. gallien aiheuttaman tuhon jälkeen, suurempien tuhojen estämiseksi vastaisuudessa.[1][6]

Hautakummun sisältä on löydetty kolme myöhäiselle klassiselle kaudelle ja varhaiselle hellenistiselle kaudelle ajoitettua kammiohautaa. Kaksi haudoista oli löydettäessä koskemattomia. Hauta II on tunnistettu Filippos II:n haudaksi ja hautaa III on pidetty Aleksanteri IV:n hautana.[1][6] Hautojen sisäseinät oli koristeltu seinämaalauksin. Haudoista on löydetty suuri määrä hautalahjoja, kuten kultaesineitä, jotka kuuluvat kreikkalaisen arkeologian huomattavimpiin esinelöytöihin.[1]

Hauta I

Hauta I oli hautakammioita pienempi kirstuhauta, joka oli ryöstetty. Se kuului oletettavasti Nikesipoliille, joka oli Filippos II:n vaimoja ja kuoli jo ennen tätä. Hautaa kutsutaan usein Persefonen haudaksi, sillä sen seinämaalaus esittää Haadesta ryöstämässä Persefonen manalaan. Maalauksessa esiintyvät myös Demeter, Hermes Psykhopompos, kohtalottaret ja pelästynyt nymfi.[5][7]

Hauta II (Filippos II:n hauta)

Hauta II eli Filippos II:n hauta.

Hauta II on Verginan haudoista merkittävin, sillä se on osoitettu murhatun kuningas Filippos II:n, Aleksanteri Suuren isän, haudaksi. Hautakammion koko oli noin 9,5 x 5,5 metriä. Sen julkisivu muistutti doorilaista temppeliä, ja oli koristettu triglyfein ja metoopein. Doorilaistyylisen friisin päällä oli toinen, joonialaistyylinen friisi. Se oli koristeltu metsästysaiheisella maalauksella, joka esittii kolmea hevosmiestä ja seitsemää jalkamiestä ajamassa takaa leijonaa, peuraa ja villikarjua. Yksi miehistä on vanhempi ja parrakas, ja oletettavasti Filippos II itse. Toinen on oletettavasti Aleksanteri.[6] Maalauksen tekijäksi oletetaan Filoksenos.[2]

Haudassa oli syvä etuhuone ja suurikokoinen varsinainen hautahuone. Hautahuoneessa oli marmorinen sarkofagi, jonka sisällä oli kultainen larnaks, joka painaa noin 11 kg. Sen päälle oli kaiverrettu Makedonian valtakunnan symbolina pidetty Verginan aurinko. Larnaksin sisällä olivat kuninkaan jäännökset sekä kultainen kruunu. Haudassa olivat myös muun muassa kuninkaan aseet, muita henkilökohtaisia tavaroita ja hautalahjoja sekä kullalla, norsunluulla ja lasilla koristeltu hautasohva. Etuhuoneessa oli toinen sarkofagi ja siinä kultainen larnaks, jonka sisällä oli kultainen diadeemi.[6] Sen oletetaan kuuluneen joko Filippoksen vaimoihin kuuluneelle Medalle, joka teki itsemurhan Filippoksen murhan jälkeen,[5] tai Filippoksen nuorimmalle vaimolle Kleopatralle, joka murhattiin heti Filippoksen jälkeen. Sen yhteydessä oli puinen hautasohva.[6]

Hauta III (Aleksanteri IV:n hauta)

Hauta III.

Hauta III on prinssin hauta, jonka oletetaan kuuluneen Aleksanteri IV:lle, Aleksanteri Suuren pojalle. Hauta muistuttaa Filippos II:n hautaa, mutta on sitä pienempi. Hautauurnana toimi hopeinen hydria, jonka kaulaan oli sijoitettu kultainen tammenlehväseppele. Haudassa oli myös aseita ja hautalahjoja sekä kullalla ja norsunluulla koristeltu puinen hautasohva. Sen koristelu esittää Dionysosta, satyyriä ja huilunsoittajaa.[6]

Hauta IV

Hauta IV löydettiin ryöstettynä ja suurelta osin tuhottuna. Se oli muiden hautojen tapainen makedonialainen kammiohauta ja suunnilleen niiden aikalainen. Eräänä erona muihin hautoihin oli se, että haudan ovella oli oikeat pylväät, ei puolipylväät.[6][7]

Heroon

Hautakammioiden yhteydessä oli myös heroon, joka oli tarkoitettu kuolleiden kuninkaiden heeroskultin toimituksille.[6][5]

Museo

Verginan uudelleenrakennetussa hautakummussa toimii nykyään Verginan arkeologinen museo. Kumpumuseo valmistui vuonna 1993 ja rakennettiin suojaamaan hautoja ja niiden seinämaalauksia.[6] Se pitää sisällään sekä alkuperäiset haudat että näyttelytilan, jossa ovat esillä merkittävimmät hautakammioista tehdyt hautalöydöt. Museossa on esillä myös alueelta löydettyjä hautakiviä. Eräissä hautakivistä on säilynyt poikkeuksellisen hyvin niissä ollutta maalauskoristelua.

Aigain teatterin jäänteet.

Aigain teatteri sijaitsi rinteessä heti palatsin pohjoispuolella, ja se oli selvästi osa palatsikokonaisuutta. Se oli rakennettu 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.[1][2] Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomo avautui pohjoiseen.

Teatterin pohjoispuolella sijaitsi Eukleialle omistettu pyhäkkö, johon kuului pieni 300- tai 200-luvulla eaa. rakennettu temppeli. Pyhäkön alueella on ollut kuningassuvun jäsenten patsaita. Idempänä oli Kybelelle omistettu hellenistisen kauden pyhäkkö.[2] Aigaista on löydetty myös hellenistisen kauden asuintalojen jäänteitä sekä kaupunginmuurien ja porttien jäänteitä.[1]

Esihistoriallisen ajan ja geometrisen kauden hautausmaalta on löydetty yli 300 hautaa, joista on tutkittu noin 100. Osa on peräisin noin 1000–600-luvuilta eaa. Joihinkin hautoihin on haudattu jopa 50 eri henkilöä.[4] Hellenistisen kauden hautalöytöihin hautausmaalta kuuluu muun muassa Filippos II:n äidin Eurydike I:n haudaksi oletettu hauta, jossa oli marmorinen valtaistuin.[2]