Verenpisarat

Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,[1] ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa-Seelannissa.[2]

Verenpisarat
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Myrtales
Heimo: Horsmakasvit Onagraceae
Suku: Verenpisarat Fuchsia
L.
Katso myös

  Verenpisarat Wikispeciesissä
  Verenpisarat Commonsissa

Ulkonäkö

Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Kukan terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.[3] Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.[4]

Lye’s Unique -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike Charming on vuodelta 1877. [5]

Historia

Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ’Bland’s New Striped’ ja vuodelta 1880 ’Claire de Lune’.[5]

Verenpisara ravintona

Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.[6] Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset. Uudessa-Seelannissa elävät, hyvin harvinaiset kakapo-papukaijat käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen.

Verenpisarat huonekasveina

Sisätiloihin kannattaa valita pienikasvuisia lajikkeita. Esimerkiksi lajike ’Ballet Girl’ kasvaa vain 30-47 cm:n korkuiseksi, ja sillä on suuret, kerrannaiset, kirsikanpunaiset ja valkoiset kukat. Rentovartiset muodot, kuten lajike ’Marinka’, sopivat mainiosti kukkapylvään päälle. Ne tulevat noin 30 cm:n korkuisiksi ja jopa 60 cm:n levyisiksi. Multa pidetään kosteana. Keväästä syksyyn kasvia lannoitetaan kerran viikossa miedolla nestemäisellä, kukkiville kasveille sopivalla lannoitteella. Keväällä voi ottaa puutumattomia pistokkaita ja myöhäiskesällä puolipuutuneita pistokkaita, jotka juurrutetaan kylvömullassa.

Verenpisaralajeja
  • puuverenpisara (Fuchsia arborescens)
  • bolivianverenpisara (Fuchsia boliviana)
  • helakkaverenpisara (Fuchsia coccinea)
  • tuliverenpisara (Fuchsia fulgens)
  • siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
  • kääpiöverenpisara (Fuchsia procumbens) [7]

Lähteet
  • Stephanie Donaldson: Kaunis ruukkupuutarha, Viherpiha, Gummerus 2002, ISBN 951-20-6062-0.

Viitteet
  1. National collection (lajiluettelo)
  2. Fuchsia (Arkistoitu – Internet Archive) The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
  3. Fuchsia Photos
  4. Fuchsia excorticata (Arkistoitu – Internet Archive) Kenneth i Stockholm
  5. Stephanie Donaldson s. 86
  6. Country fam and Garden
  7. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fuchsia (suomenkielisten nimien lähde.)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.