Vepsän kansallinen volosti
Vepsän kansallinen volosti (ven. Вепсская национальная волость, Vepsskaja natsionalnaja volost, vepsäksi Vepsän rahvahaline volost’) oli vuosina 1994–2005 Karjalan tasavallassa sijainnut pohjoisten vepsäläisten kansallinen itsehallintoyksikkö. Vepsän kansallinen volosti sijaitsi Äänisen rannalla Äänisenrannan piirin kaakkoisosassa, Kuolan valtatien M18 varrella. Etelässä se rajoittui Leningradin alueeseen. Volosti käsitti Šokšun, Šoutjärven ja Kalajoen kyläneuvostojen alaiset hallintoalueet.
Vepsän kansallisen volostin keskus oli Šoutjärven (ven. Šoltozero) kyläkeskus. Volostin asukasluku vuonna 2002 oli 3493 henkeä, joista vepsäläisiksi oli tilastoitu 1202. Vepsäläisten määrä on kuitenkin ollut tätä huomattavasti suurempi, sillä usein seka-avioliittojen lapset on merkitty venäläisiksi.
Vepsän kansallinen volosti oli pinta-alaltaan yhteensä 820 neliökilometriä, joista metsiä 748, asutuksia 8,94, teollisessa käytössä olleita 6,38, viljelymaita 47,7, taloudellisesta käytöstä poistettuja 9,65 ja vesistöjä 10,8 neliökilometriä.
Kunnallishallintouudistuksessa 1.1.2006 volosti lopetettiin, ja siitä muodostettiin kolme Äänisenrannan piiriin kuuluvaa "vepsäläistä maalaiskuntaa" (ven. vepsskoje selskoje poselenije): Šokšun (ven. Šokša), Šoutjärven (Šoltozero) ja Kalajoen (Rybreka) vepsäläiset maalaiskunnat.
Kansallisen volostin kylät
Alla kylien ja kylänosien (posadojen) nimet on suomalaisen ja/tai venäläisen (translitteroitu) nimen jälkeen esitetty vepsäksi vepsän kielen virallisella ortografialla; kirjoitusasut on tarkistettu Irma Mullosen kirjasta Očerki vepsskoi toponimii.[1] Mullonen on väitellyt tohtoriksi kyseisestä aiheesta, ja johtaa nykyisin Venäjän tiedeakatemian Kielten, kirjallisuuden ja historian instituuttia Petroskoissa.
Šokšun kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šokša)
- Šokšu (ven. Šokša) - veps. Šokš; osinaan Vasilišt, Čoga, Hörc, Keskül, Pinž ja Sürd’
- Kvartsitnyi - veps. Ustii, sekä sen vieressä rannalla Lomk
- Jääsjärvi (Jašezero) - veps. D’äšarv
Kalajoen (Rybreka) kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat
- Kalajoki (Rybreka) - veps. Kaleig, osinaan Ropei, Čuur, Ozrei, Kliimoin, Koiramättas ja Pagast sekä Posjolok
- Toinenjoki (Drugaja Reka) - veps. Toižeg, osinaan Zinkveihe, Van’kanposad, Mägoc, ja Mišukovo (viimeksi mainitussa ei pysyvää asutusta), aiemmin myös Telaorg (viimeksi mainitussa ei jäljellä taloakaan)
- Kaskesoja (Kaskesrutšei) - veps. Kaskez, osinaan itse Kaskez sekä Suvagd’
- Kakkarova (Kakkarovo) - veps. Kakkarv (ei pysyvää asutusta)
Šoutjärven (Šoltozero) kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat
- Soutjärvi (Šoltozero) - veps. Šoutjärv`, osinaan D’eremišt, Melkaamättas, Markimättas, Minamättas, Hamamättas, Pedroimättas, Kukoinposad, Alažagd’, Ülizagd’, Dokuc’, Papinposad, Noumančug ja Mikrorajon
- Išan (Išanino)
- Vehkaoja (Vehrutšei) - veps. Vehkoi, osinaan Vehkoi, Kulu Vehkoi, Tesar’ ja Ogerišt
- Matvejanselkä (Matvejeva Selga) - veps. Matfejansel’g, osinaan Kiirik eli Kirikohn’e kreža, Posad, Ooštaas, Kal’l’alain’e
- Metsäntaka (Zalesje) - veps. Mecäntaga (ei pysyvää asutusta)
- Sürd’ (ei pysyvää asutusta)
- Kalinansar’ (ei pysyvää asutusta)
- Gornoje Šoltozero - veps. Mägikülä (ei pysyvää asutusta)
- Rosmeg (kylästä ei jäljellä taloakaan)
Katso myös
- Soutjärven piiri, lakkautettu piiri Karjalan tasavallan vepsäläisalueella
Lähteet
- Mullonen, Irma Ivanovna Očerki vepsskoi toponimii. Nauka, St. Peterburg, 1994.
Aiheesta muualla
- Вепсская национальная волость. Karelija ofitsialnaja / Энциклопедия «Карелия». (luettu 27.8.2009) (venäjäksi) (englanniksi)
- Vepsän kansallinen volosti Karjalan tasavalta - Valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
- Vepsän kansallisen volostin kartta (venäjäksi)
| Lakkautetut |
Kemijoen piiri • Kiestingin piiri • Kurkijoen piiri • Petrovskin piiri • Poventsan piiri • Pyhäjärven piiri • Repolan piiri • Rukajärven piiri • Šallan piiri • Seesjärven piiri • Soutjärven piiri • Sungun piiri • Suurlahden piiri • Säämäjärven piiri • Tunkuan piiri • Vepsän kansallinen volosti • Vieljärven piiri • Viteleen piiri • Äänisentauksen piiri |
|---|---|
| Leningradin alueeseen liitetyt |
Jääsken piiri • Koiviston piiri • Käkisalmen piiri • Raivolan piiri • Raudun piiri • Viipurin piiri |
| Murmanskin alueeseen liitetyt |