Venstre (Tanska)
Venstre, koko nimeltään Venstre, Danmarks Liberale Parti (suom. Venstre, Tanskan liberaalipuolue), on tanskalainen puolue. Venstre on Kansankäräjien toiseksi suurin puolue edustajien määrällä mitattuna. Puolueen puheenjohtaja on Jakob Ellemann-Jensen.
Venstre | |
---|---|
|
|
Perustettu | 30. kesäkuuta 1870 |
Puheenjohtaja | Jakob Ellemann-Jensen |
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[3] |
Äänenkannattaja | Liberalt Overblik |
Jäsenmäärä | 32 183 (31.12.2018)[4] |
Kansankäräjät[5] |
20 / 179 |
Euroopan parlamentti[6] |
4 / 14 |
Alueet |
54 / 205 |
Kunnat |
619 / 2 436 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– Liberal International – ALDE – Renew Europe |
Nuorisojärjestö | Venstres Ungdom |
Opiskelijajärjestö | Danmarks Liberale Studerende |
Kotisivu |
www |
Venstre on keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue. Venstre on Liberal International -järjestön jäsen ja Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE) jäsen Euroopan parlamentissa. Puolue on Tanskan vanhin. Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.[2]
Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[7]
Ideologia
- Pääartikkeli: Liberalismi
Venstren politiikka perustuu liberaaliin ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihmisen menestykseen kuuluu sekä vapaus ja vastuu. Vapaus ymmärretään pakottamisen puuttumisena, mutta myös niin, että yksilö voi kantaa vapaasti vastuun omasta elämästään sekä yhteistyöllä muista ihmisistä. Venstrelle vapaus tarkoittaa yksilön ajatusten, uskon ja sananvapautta sekä vapautta valita oma elämäntapansa. Venstren mukaan vapaus ei tarkoita sitä, että kaikki arvot tai mallit olisi hyväksyttävä yhtä hyviksi. Venstren mukaan ihmisellä on vapaus elää elämäänsä vapaasti, edellyttäen että hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta.[7]
Politiikka
Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[7]
Historia
Venstre (suom. Vasemmisto) perustettiin 1870 nimellä Det Forenede Venstre (suom. Yhdistynyt vasemmisto). Puolue on Tanskan vanhin, ja lukeutuu nimestään huolimatta oikeistolaiseksi.[2] Vuosina 1895–1910 puolue tunnettiin nimellä Venstrereformpartiet (suom. Vasemmistouudistuspuolue).
Ennen ensimmäistä demokraattisesti valittua parlamenttia vuonna 1901 Venstren politiikka keskittyi kahteen pääasiaan: puolue ajoi parlamentaarista demokratiaa ja yleistä äänioikeutta. Parlamentaarinen demokratia otettiinkin Tanskassa käyttöön vuonna 1901 ja naisille myönnettiin äänioikeus vuonna 1915.[8]
Joukko kansanedustajia erosi vuonna 1905 Venstrestä muodostaen Radikaali Venstre -ryhmittymän, joka sijoittuu poliittisesti Venstren vasemmalle, mutta sosiaalidemokraattien oikealle puolelle.[2]
Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.[2] Perinteisen maatalouselinkeinon taantuminen sai puolueen pyrkimään kaupunkeihin 1980-luvulta lähtien.
Vuoden 2011 kansankäräjävaaleissa Venstre sai 26,7 prosenttia äänistä ja 47 paikkaa 179:stä maan parlamenttiin. Puolue säilyi Tanskan suurimpana, mutta sen johtaman sinisen blokin huono vaalitulos lopetti keskusta-oikeiston kymmenen vuoden valtakauden ja Venstre joutui pääoppositiopuolueeksi.[9]
Vuoden 2015 vaaleissa Venstre sai 19,5 prosenttia äänistä ja 34 paikkaa pudoten kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Samalla sininen blokki sai kuitenkin niukan enemmistön kansankäräjille, ja Venstre muodosti yksinään vähemmistöhallituksen ja Lars Løkke Rasmussen nousi jälleen pääministeriksi. Myöhemmin hallitukseen tulivat mukaan myös Liberal Alliance ja Konservatiivinen kansanpuolue.[10]
Kesäkuun 2019 vaaleissa Venstre hävisi pääministerin paikan sosiaalidemokraateille. Vaalituloksen jälkeen sisäinen kiistely puolueen johdosta alkoi voimistua. Elokuun lopussa Rasmussen kertoi jättävänsä paikkansa eikä aikonut enää asettua ehdolle Venstren johtoon syyskuun puoluekokouksessa. Hän mainitsi syyksi puolueen ruohonjuuritasolta tulleen vastustuksen.[11]
Venstren puoluekokous valitsi syyskuussa 2019 Lars Løkke Rasmussenin seuraajaksi entisen ympäristö- ja ruokaministerin Jakob Ellemann-Jensenin, joka valittiin puheenjohtajaksi lopulta ilman vastaehdokkaita. Hänen isänsä Uffe Ellemann-Jensen oli toiminut aiemmin Venstren puheenjohtajana vuosina 1984–1998.[12]
Vuoden 2022 kansankäräjävaaleissa Venstre koki suuren vaalitappion. Lars Løkke Rasmussen perusti vuonna 2021 uuden keskustalaisen Moderaatit-puolueen. Toinen Venstrestä loikannut oli puolueen entinen ministeri Inger Støjberg, joka perusti vuonna 2022 Tanskademokraatit-puolueen. Molemmat saivat vaaleissa poikkeuksellisen suuret vaalivoitot ja Venstre menetti 20 kansanedustajaa. Danmarks Radion politiikan analyytikko Jens Ringberg kuvasi Venstren vaalitappiota "verilöylyksi".[13]
Vaalihistoria
Kansankäräjät
Vaalit | Johtaja | Kannatus | Paikat | +/– | Hallitus | |
---|---|---|---|---|---|---|
Äänet | % | |||||
1872 | 53 / 104 |
Uusi | Oppositio | |||
1873 | 51 / 104 |
2 | Oppositio | |||
1876 | 74 / 104 |
23 | Oppositio | |||
1879 | 65 / 104 |
9 | Oppositio | |||
1881 (Toukokuu) |
69 / 102 |
4 | Oppositio | |||
1881 (Heinäkuu) |
75 / 102 |
6 | Oppositio | |||
1884 | 80 000 | 56,3 % | 81 / 102 |
6 | Oppositio | |
1887 | 132 000 | 58,1 % | 74 / 102 |
7 | Oppositio | |
1890 | 123 000 | 53,0 % | 75 / 102 |
1 | Oppositio | |
1892 | 63 000 | 28,1 % | 30 / 102 |
45 | Oppositio | |
1895 | 89 530 | 40,5 % | 53 / 114 |
23 | Oppositio | |
1898 | 98 070 | 43,6 % | 63 / 114 |
10 | Oppositio | |
1901 | 103 495 | 45,9 % | 76 / 114 |
13 | Hallitus | |
1903 | 121 357 | 49,4 % | 73 / 114 |
3 | Hallitus | |
1906 | 94 272 | 31,2 % | 56 / 114 |
17 | Hallitus | |
1909 | 77 949 | 24,0 % | 37 / 114 |
19 | Hallitus (1909) | |
Oppositio (1909–1910) | ||||||
1910 | 118 902 | 34,1 % | 57 / 114 |
20 | Hallitus | |
1913 | 103 917 | 28,6 % | 44 / 114 |
13 | Oppositio | |
1915 | 8 081 | 62,8 % | 43 / 114 |
1 | Oppositio | |
1918 | 269 646 | 29,4 % | 45 / 140 |
2 | Oppositio | |
1920 (Huhtikuu) |
350 563 | 34,2 % | 48 / 140 |
3 | Hallitus | |
1920 (Heinäkuu) |
344 351 | 36,1 % | 51 / 140 |
3 | Hallitus | |
1920 (Syyskuu) |
411 661 | 34,0 % | 51 / 149 |
0 | Hallitus | |
1924 | 362 682 | 28,3 % | 44 / 149 |
7 | Oppositio | |
1926 | 378 137 | 28,3 % | 46 / 149 |
2 | Hallitus | |
1929 | Thomas Madsen-Mygdal | 402 121 | 28,3 % | 43 / 149 |
3 | Oppositio |
1932 | 381 862 | 24,7 % | 38 / 149 |
5 | Oppositio | |
1935 | 292 247 | 17,8 % | 28 / 149 |
10 | Oppositio | |
1939 | 309 355 | 18,2 % | 30 / 149 |
2 | Oppositio (1939–1940) | |
Hallitus (1940–1943) | ||||||
1943 | Knud Kristensen | 376 850 | 18,7 % | 28 / 149 |
2 | Hallitus |
1945 | 479 158 | 23,4 % | 38 / 149 |
10 | Hallitus | |
1947 | 529 066 | 25,4 % | 46 / 150 |
8 | Oppositio | |
1950 | Edvard Sørensen | 438 188 | 21,3 % | 32 / 151 |
14 | Hallitus |
1953 (Huhtikuu) |
Erik Eriksen | 456 896 | 22,1 % | 33 / 151 |
1 | Hallitus |
1953 (Syyskuu) |
499 656 | 23,1 % | 42 / 179 |
9 | Oppositio | |
1957 | 578 932 | 25,1 % | 45 / 179 |
3 | Oppositio | |
1960 | 512 041 | 21,1 % | 38 / 179 |
7 | Oppositio | |
1964 | 547 770 | 20,8 % | 38 / 179 |
0 | Oppositio | |
1966 | Poul Hartling | 539 027 | 19,3 % | 35 / 179 |
3 | Oppositio |
1968 | 530 167 | 18,6 % | 34 / 179 |
1 | Hallitus | |
1971 | 450 904 | 15,6 % | 30 / 179 |
4 | Oppositio | |
1973 | 374 283 | 12,3 % | 22 / 179 |
8 | Hallitus | |
1975 | 711 298 | 23,3 % | 42 / 179 |
20 | Oppositio | |
1977 | 371 728 | 12,0 % | 21 / 179 |
21 | Oppositio (1977–1978) | |
Hallitus (1978–1979) | ||||||
1979 | Henning Christophersen | 396 484 | 12,5 % | 22 / 179 |
1 | Oppositio |
1981 | 353 280 | 11,3 (#4) | 20 / 179 |
2 | Oppositio (1981–1982) | |
Hallitus (1982–1984) | ||||||
1984 | 405 737 | 12,1 % | 22 / 179 |
2 | Hallitus | |
1987 | Uffe Ellemann-Jensen | 354 291 | 10,5 % | 19 / 179 |
3 | Hallitus |
1988 | 394 190 | 11,8 % | 22 / 179 |
3 | Hallitus | |
1990 | 511 643 | 15,8 % | 29 / 179 |
7 | Hallitus (1990–1993) | |
Oppositio (1993–1994) | ||||||
1994 | 775 176 | 23,3 % | 42 / 179 |
13 | Oppositio | |
1998 | 817 894 | 24,0 % | 42 / 179 |
0 | Oppositio | |
2001 | Anders Fogh Rasmussen | 1 077 858 | 31,2 % | 56 / 179 |
14 | Hallitus |
2005 | 974 636 | 29,0 % | 52 / 179 |
4 | Hallitus | |
2007 | 908 472 | 26,2 % | 46 / 179 |
6 | Hallitus | |
2011 | Lars Løkke Rasmussen | 947 725 | 26,7 % | 47 / 179 |
1 | Oppositio |
2015 | 685 188 | 19,5 % | 34 / 179 |
13 | Hallitus (2015–2016) | |
Hallitus (2016–2019) | ||||||
2019 | 825 486 | 23,4 % | 43 / 179 |
9 | Oppositio | |
2022 | Jakob Ellemann-Jensen | 460 546 | 13,3 % | 23 / 179 |
20 | Hallitus |
Merkittäviä poliitikkoja
Pääministerit
- Johan Henrik Deuntzer (1901–1905)
- Jens Christian Christensen (1905–1908)
- Niels Neergaard (1908–elokuu 1909)
- Ludvig Holstein-Ledreborg (elo–lokakuu 1909)
- Klaus Berntsen (1910–1913)
- Niels Neergaard (1920–1924)
- Thomas Madsen-Mygdal (1926–1929)
- Knud Kristensen (1945–1947)
- Erik Eriksen (1950–1953)
- Poul Hartling (1973–1975)
- Anders Fogh Rasmussen (2001–2009)
- Lars Løkke Rasmussen (2009–2011; 2015–2019)
Puheenjohtajat vuodesta 1929
- 1929–1941 Thomas Madsen-Mygdal (1876–1943)
- 1941–1949 Knud Kristensen (1880–1962)
- 1949–1950 Edvard Sørensen (1893–1954)
- 1950–1965 Erik Eriksen (1902–1972)
- 1965–1977 Poul Hartling (1914–2000)
- 1977–1984 Henning Christophersen (1939–2016)
- 1984–1998 Uffe Ellemann-Jensen (s. 1941)
- 1998–2009 Anders Fogh Rasmussen (s. 1953)
- 2009–2019 Lars Løkke Rasmussen (s. 1964)
- 2019– Jakob Ellemann-Jensen (s. 1973)
Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)
|
|
Lähteet
- Denmark Parties and elections in Europe. 2011. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
- Heinimaa, Tapio: Katsaus Tanskan politiikkaan tanska.dk. 2012. Tanskan ulkoministeriö. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 26.10.2011.
- Åsa Bengtsson; Kasper Hansen; Ólafur Þ Harõarson; Hanne Marthe Narud, Henrik Oscarsson: The Nordic Voter: Myths of Exceptionalism, s. 206. ECPR Press. ISBN 978-1-907301-50-6. Teoksen verkkoversio.
- https://www.venstre.dk/service/english
- Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
- MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- Partiernes historie Folketinget. Viitattu 22.6.2021. (tanskaksi)
- History Venstre. Viitattu 22.3.2015. (englanniksi)
- Pienpuolueet ratkaisivat Tanskassa hs.fi. 17.9.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.10.2011. [vanhentunut linkki]
- Tanskan hallituspohja laajenee – kaksi uutta puoluetta mukaan yle.fi. 27.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2017.
- Former Danish PM steps down as Liberal Party leader The Local. 1.9.2019. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- Jakob Ellemann-Jensen er ny formand for Venstre nyheder.tv2.dk. TV2. Viitattu 6.10.2019. (tanskaksi)
- Kurki-Suonio, Ossi: Tanskassa käytiin ”täysin villit” vaalit – Kahden poliitikon comeback sekoitti koko puoluekentän Kauppalehti. 2.11.2022. Viitattu 2.11.2022.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venstre (Tanska) Wikimedia Commonsissa
- Venstre (tanskaksi)
- Venstren esittely (englanniksi)