Venstre (Tanska)

Venstre, koko nimeltään Venstre, Danmarks Liberale Parti (suom. Venstre, Tanskan liberaalipuolue), on tanskalainen puolue. Venstre on Kansankäräjien toiseksi suurin puolue edustajien määrällä mitattuna. Puolueen puheenjohtaja on Jakob Ellemann-Jensen.

Venstre

Perustettu 30. kesäkuuta 1870
Puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[3]
Äänenkannattaja Liberalt Overblik
Jäsenmäärä 32 183 (31.12.2018)[4]
Kansankäräjät[5]
20 / 179
(2022)
Euroopan parlamentti[6]
4 / 14
(2019)
Alueet
54 / 205
(2021)
Kunnat
619 / 2 436
(2021)
Kansainväliset jäsenyydet – Liberal International
– ALDE
– Renew Europe
Nuorisojärjestö Venstres Ungdom
Opiskelijajärjestö Danmarks Liberale Studerende
Kotisivu www.venstre.dk
Venstren puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen.

Venstre on keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue. Venstre on Liberal International -järjestön jäsen ja Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE) jäsen Euroopan parlamentissa. Puolue on Tanskan vanhin. Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.[2]

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[7]

Ideologia
Pääartikkeli: Liberalismi

Venstren politiikka perustuu liberaaliin ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihmisen menestykseen kuuluu sekä vapaus ja vastuu. Vapaus ymmärretään pakottamisen puuttumisena, mutta myös niin, että yksilö voi kantaa vapaasti vastuun omasta elämästään sekä yhteistyöllä muista ihmisistä. Venstrelle vapaus tarkoittaa yksilön ajatusten, uskon ja sananvapautta sekä vapautta valita oma elämäntapansa. Venstren mukaan vapaus ei tarkoita sitä, että kaikki arvot tai mallit olisi hyväksyttävä yhtä hyviksi. Venstren mukaan ihmisellä on vapaus elää elämäänsä vapaasti, edellyttäen että hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta.[7]

Politiikka

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[7]

Historia

Venstre (suom. Vasemmisto) perustettiin 1870 nimellä Det Forenede Venstre (suom. Yhdistynyt vasemmisto). Puolue on Tanskan vanhin, ja lukeutuu nimestään huolimatta oikeistolaiseksi.[2] Vuosina 1895–1910 puolue tunnettiin nimellä Venstrereformpartiet (suom. Vasemmistouudistuspuolue).

Ennen ensimmäistä demokraattisesti valittua parlamenttia vuonna 1901 Venstren politiikka keskittyi kahteen pääasiaan: puolue ajoi parlamentaarista demokratiaa ja yleistä äänioikeutta. Parlamentaarinen demokratia otettiinkin Tanskassa käyttöön vuonna 1901 ja naisille myönnettiin äänioikeus vuonna 1915.[8]

Joukko kansanedustajia erosi vuonna 1905 Venstrestä muodostaen Radikaali Venstre -ryhmittymän, joka sijoittuu poliittisesti Venstren vasemmalle, mutta sosiaalidemokraattien oikealle puolelle.[2]

Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.[2] Perinteisen maatalouselinkeinon taantuminen sai puolueen pyrkimään kaupunkeihin 1980-luvulta lähtien.

Vuoden 2011 kansankäräjävaaleissa Venstre sai 26,7 prosenttia äänistä ja 47 paikkaa 179:stä maan parlamenttiin. Puolue säilyi Tanskan suurimpana, mutta sen johtaman sinisen blokin huono vaalitulos lopetti keskusta-oikeiston kymmenen vuoden valtakauden ja Venstre joutui pääoppositiopuolueeksi.[9]

Vuoden 2015 vaaleissa Venstre sai 19,5 prosenttia äänistä ja 34 paikkaa pudoten kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Samalla sininen blokki sai kuitenkin niukan enemmistön kansankäräjille, ja Venstre muodosti yksinään vähemmistöhallituksen ja Lars Løkke Rasmussen nousi jälleen pääministeriksi. Myöhemmin hallitukseen tulivat mukaan myös Liberal Alliance ja Konservatiivinen kansanpuolue.[10]

Kesäkuun 2019 vaaleissa Venstre hävisi pääministerin paikan sosiaalidemokraateille. Vaalituloksen jälkeen sisäinen kiistely puolueen johdosta alkoi voimistua. Elokuun lopussa Rasmussen kertoi jättävänsä paikkansa eikä aikonut enää asettua ehdolle Venstren johtoon syyskuun puoluekokouksessa. Hän mainitsi syyksi puolueen ruohonjuuritasolta tulleen vastustuksen.[11]

Venstren puoluekokous valitsi syyskuussa 2019 Lars Løkke Rasmussenin seuraajaksi entisen ympäristö- ja ruokaministerin Jakob Ellemann-Jensenin, joka valittiin puheenjohtajaksi lopulta ilman vastaehdokkaita. Hänen isänsä Uffe Ellemann-Jensen oli toiminut aiemmin Venstren puheenjohtajana vuosina 1984–1998.[12]

Vuoden 2022 kansankäräjävaaleissa Venstre koki suuren vaalitappion. Lars Løkke Rasmussen perusti vuonna 2021 uuden keskustalaisen Moderaatit-puolueen. Toinen Venstrestä loikannut oli puolueen entinen ministeri Inger Støjberg, joka perusti vuonna 2022 Tanskademokraatit-puolueen. Molemmat saivat vaaleissa poikkeuksellisen suuret vaalivoitot ja Venstre menetti 20 kansanedustajaa. Danmarks Radion politiikan analyytikko Jens Ringberg kuvasi Venstren vaalitappiota "verilöylyksi".[13]

Vaalihistoria

Kansankäräjät
Vaalit Johtaja Kannatus Paikat +/– Hallitus
Äänet  %
1872
53 / 104
 Uusi Oppositio
1873
51 / 104
 Laskua 2 Oppositio
1876
74 / 104
 Nousua 23 Oppositio
1879
65 / 104
 Laskua 9 Oppositio
1881
(Toukokuu)
69 / 102
 Nousua 4 Oppositio
1881
(Heinäkuu)
75 / 102
 Nousua 6 Oppositio
1884 80 000 56,3 %
81 / 102
 Nousua 6 Oppositio
1887 132 000 58,1 %
74 / 102
 Laskua 7 Oppositio
1890 123 000 53,0 %
75 / 102
 Nousua 1 Oppositio
1892 63 000 28,1 %
30 / 102
 Laskua 45 Oppositio
1895 89 530 40,5 %
53 / 114
 Nousua 23 Oppositio
1898 98 070 43,6 %
63 / 114
 Nousua 10 Oppositio
1901 103 495 45,9 %
76 / 114
 Nousua 13 Hallitus
1903 121 357 49,4 %
73 / 114
 Laskua 3 Hallitus
1906 94 272 31,2 %
56 / 114
 Laskua 17 Hallitus
1909 77 949 24,0 %
37 / 114
 Laskua 19 Hallitus (1909)
Oppositio (1909–1910)
1910 118 902 34,1 %
57 / 114
 Nousua 20 Hallitus
1913 103 917 28,6 %
44 / 114
 Laskua 13 Oppositio
1915 8 081 62,8 %
43 / 114
 Laskua 1 Oppositio
1918 269 646 29,4 %
45 / 140
 Nousua 2 Oppositio
1920
(Huhtikuu)		 350 563 34,2 %
48 / 140
 Nousua 3 Hallitus
1920
(Heinäkuu)		 344 351 36,1 %
51 / 140
 Nousua 3 Hallitus
1920
(Syyskuu)		 411 661 34,0 %
51 / 149
 Muuttumaton 0 Hallitus
1924 362 682 28,3 %
44 / 149
 Laskua 7 Oppositio
1926 378 137 28,3 %
46 / 149
 Nousua 2 Hallitus
1929 Thomas Madsen-Mygdal 402 121 28,3 %
43 / 149
 Laskua 3 Oppositio
1932 381 862 24,7 %
38 / 149
 Laskua 5 Oppositio
1935 292 247 17,8 %
28 / 149
 Laskua 10 Oppositio
1939 309 355 18,2 %
30 / 149
 Nousua 2 Oppositio (1939–1940)
Hallitus (1940–1943)
1943 Knud Kristensen 376 850 18,7 %
28 / 149
 Laskua 2 Hallitus
1945 479 158 23,4 %
38 / 149
 Nousua 10 Hallitus
1947 529 066 25,4 %
46 / 150
 Nousua 8 Oppositio
1950 Edvard Sørensen 438 188 21,3 %
32 / 151
 Laskua 14 Hallitus
1953
(Huhtikuu)		 Erik Eriksen 456 896 22,1 %
33 / 151
 Nousua 1 Hallitus
1953
(Syyskuu)		 499 656 23,1 %
42 / 179
 Nousua 9 Oppositio
1957 578 932 25,1 %
45 / 179
 Nousua 3 Oppositio
1960 512 041 21,1 %
38 / 179
 Laskua 7 Oppositio
1964 547 770 20,8 %
38 / 179
 Muuttumaton 0 Oppositio
1966 Poul Hartling 539 027 19,3 %
35 / 179
 Laskua 3 Oppositio
1968 530 167 18,6 %
34 / 179
 Laskua 1 Hallitus
1971 450 904 15,6 %
30 / 179
 Laskua 4 Oppositio
1973 374 283 12,3 %
22 / 179
 Laskua 8 Hallitus
1975 711 298 23,3 %
42 / 179
 Nousua 20 Oppositio
1977 371 728 12,0 %
21 / 179
 Laskua 21 Oppositio (1977–1978)
Hallitus (1978–1979)
1979 Henning Christophersen 396 484 12,5 %
22 / 179
 Nousua 1 Oppositio
1981 353 280 11,3 (#4)
20 / 179
 Laskua 2 Oppositio (1981–1982)
Hallitus (1982–1984)
1984 405 737 12,1 %
22 / 179
 Nousua 2 Hallitus
1987 Uffe Ellemann-Jensen 354 291 10,5 %
19 / 179
 Laskua 3 Hallitus
1988 394 190 11,8 %
22 / 179
 Nousua 3 Hallitus
1990 511 643 15,8 %
29 / 179
 Nousua 7 Hallitus (1990–1993)
Oppositio (1993–1994)
1994 775 176 23,3 %
42 / 179
 Nousua 13 Oppositio
1998 817 894 24,0 %
42 / 179
 Muuttumaton 0 Oppositio
2001 Anders Fogh Rasmussen 1 077 858 31,2 %
56 / 179
 Nousua 14 Hallitus
2005 974 636 29,0 %
52 / 179
 Laskua 4 Hallitus
2007 908 472 26,2 %
46 / 179
 Laskua 6 Hallitus
2011 Lars Løkke Rasmussen 947 725 26,7 %
47 / 179
 Nousua 1 Oppositio
2015 685 188 19,5 %
34 / 179
 Laskua 13 Hallitus (2015–2016)
Hallitus (2016–2019)
2019 825 486 23,4 %
43 / 179
 Nousua 9 Oppositio
2022 Jakob Ellemann-Jensen 460 546 13,3 %
23 / 179
 Laskua 20 Hallitus

Merkittäviä poliitikkoja

Pääministerit

Puheenjohtajat vuodesta 1929

Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)

Lähteet
  1. Denmark Parties and elections in Europe. 2011. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
  2. Heinimaa, Tapio: Katsaus Tanskan politiikkaan tanska.dk. 2012. Tanskan ulkoministeriö. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 26.10.2011.
  3. Åsa Bengtsson; Kasper Hansen; Ólafur Þ Harõarson; Hanne Marthe Narud, Henrik Oscarsson: The Nordic Voter: Myths of Exceptionalism, s. 206. ECPR Press. ISBN 978-1-907301-50-6. Teoksen verkkoversio.
  4. https://www.venstre.dk/service/english
  5. Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
  6. MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  7. Partiernes historie Folketinget. Viitattu 22.6.2021. (tanskaksi)
  8. History Venstre. Viitattu 22.3.2015. (englanniksi)
  9. Pienpuolueet ratkaisivat Tanskassa hs.fi. 17.9.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.10.2011. [vanhentunut linkki]
  10. Tanskan hallituspohja laajenee – kaksi uutta puoluetta mukaan yle.fi. 27.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2017.
  11. Former Danish PM steps down as Liberal Party leader The Local. 1.9.2019. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
  12. Jakob Ellemann-Jensen er ny formand for Venstre nyheder.tv2.dk. TV2. Viitattu 6.10.2019. (tanskaksi)
  13. Kurki-Suonio, Ossi: Tanskassa käytiin ”täysin villit” vaalit – Kahden poliitikon comeback sekoitti koko puoluekentän Kauppalehti. 2.11.2022. Viitattu 2.11.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.