Venlafaksiini

Venlafaksiini (Suomessa mm. kauppanimellä Efexor[1], Yhdysvalloissa Effexor) on serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI) ryhmään kuuluva masennuslääke. Venflafaksiini lisää myös dopamiinin määrää aivokuorella[2][3].



Venlafaksiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-1-[2-dimetyyliamino-1-(4-metoksifenyyli)-etyyli]sykloheksan-1-oli
Tunnisteet
CAS-numero	93413-69-5
ATC-koodi	N06AX16
PubChem	5656
DrugBank	APRD00125
Kemialliset tiedot
Kaava	C₁₇H₂₇N O₂
Moolimassa	277,402 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	45 %
Metabolia	maksan kautta
Puoliintumisaika	5 ± 2 tuntia (alkutuote); 11 ± 2 tuntia (aktiivinen metaboliitti)
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Lupatiedot	US
Raskauskategoria	C
Reseptiluokitus	reseptivalmiste (FI)
Antotapa	suun kautta

Suomessa venlafaksiinia myydään tuotenimillä Venlafaxin ja Efexor, ulkomailla nimen kirjoitusasu on usein Effexor. Lääkkeen toi markkinoille alun perin Wyeth vuonna 1993, mutta nykyisin lääkkeestä on liikkeellä eri lääkeyhtiöiden valmisteita. Venlafaksiini oli Yhdysvalloissa kuudenneksi määrätyin masennuslääke 17,2 miljoonalla reseptimääräyksellä vuonna 2006.[4] Lääkkeen patentti umpeutui Yhdysvalloissa 2008, Euroopassa patentti oli voimassa vuoteen 2017.[5]

Käyttö

Eri lääketehtaiden venlafaksiinivalmisteita. Venlafaksiini tuli alun perin markkinoille tuotenimellä Efexor, mutta nykyään sitä valmistavat monet eri lääkeyritykset.

Venlafaksiinia käytetään masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä neuropaattisen kivun hoitoon. Lääkettä määrätään yleisesti vasta, jos SSRI-tyypin masennuslääkkeistä ei ole saatu merkittävää hyötyä.

Venlafaksiinia käytetään yleensä kerran päivässä otettavana depottablettina. Suositeltu aloitusannos on 75 mg/ vrk ja annosta lisätään tarvittaessa enintään 225 milligrammaan vuorokaudessa.[6]

Venlafaksiinin vaikutusmekanismi ja rakenne on hyvin lähellä tramadolia, mutta se ei vaikuta opioidireseptoreihin.^lähde?

Vaikutusmekanismi

Venlafaksiinin hoitovaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että se estää serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa. Lisäksi venlafaksiinilla on hieman dopaminergista vaikutusta. Suhteelliset vaikutukset serotonenergisiin, noradrenergisiin ja dopaminergisiin toimintoihin riippuvat annoksen määrästä. Serotonergiset vaikutukset korostuvat pienillä annoksilla, kun taas vaikutukset noradrenergisiin ja osittain dopaminergisiin toimintoihin ilmenevät vasta suuremmilla annoksilla.[7]

Venlafaksiini metaboloituu CYP2D6- ja CYP3A4-entsyymien välityksellä.[6]

Haittavaikutukset

Venlafaksiinilla hoidettujen potilaiden itsemurhariski on yhdessä tutkimuksessa todettu olevan yli puolitoistakertainen verrattuna potilaisiin, jotka eivät syö masennuslääkkeitä.[8]

Erityisesti alle 25-vuotiailla venlafaksiinin on huomattu kasvattavan itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä.[9] Venlafaksiinia ei tulisi määrätä lapsille ja teini-ikäisille, koska sen tehoa ja turvallisuutta näissä ikäryhmissä ei ole osoitettu.[10] Venlafaksiinin käytöstä ei ole todettu selkeää hyötyä hoidettaessa alle 12-vuotiaita lapsia.[10]

SSRI-lääkkeistä poiketen venlafaksiini saattaa nostaa verenpainetta, jos annos on yli 200 milligrammaa vuorokaudessa. Tämän takia potilaan verenpaine tulisi mitata ennen annoksen suurentamista ja sen jälkeen.[6]

Lääkitys on lopetettava asteittain annosta pienentämällä muutaman viikon tai kuukauden kuluessa, jotta mahdolliset vieroitusoireet jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.[11] Lääkkeen käytön lopettaminen äkillisesti voi aiheuttaa muun muassa huimausta, parestesioita, ahdistuneisuutta sekä sähköiskun kaltaisia tuntemuksia.[12]

Lähteet

Huttunen, Matti O. & Socada, Lumikukka: Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Helsinki: Duodecim, 2017. ISBN 978-951-656-551-7.

Viitteet

Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AX16 Fimea.
Delgado PL, Moreno FA (2000). "Role of norepinephrine in depression". Journal of Clinical Psychiatry. 61 (Suppl. 1): 5–12.
"Stahl's Essential Psychopharmacology – Cambridge University Press". Stahlonline.cambridge.org. Retrieved 21 November 2013.
Top 200 brand-name drugs by units. Drug Topics, Mar 5, 2007. Viitattu 8.4.2007. ^{[vanhentunut linkki]}
Drughabresource.net drugrehabresource.net. Arkistoitu 16.12.2007. Viitattu 15.1.2008.
Huttunen & Socada 2017, s. 129
Huttunen & Socada 2017, s. 128
Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, Klaukka T, Tanskanen A, Haukka J (2006). "Antidepressants and the risk of suicide, attempted suicide, and overall mortality in a nationwide cohort". Arch. Gen. Psychiatry 63 (12): 1358–67.
doi:10.1001/archpsyc.63.12.1358. PMID 17146010 "Overview for December 13 Meeting of Psychopharmacologic Drugs Advisory Committee" (PDF). November 16, 2006. http://www.fda.gov/ohrms/dockets/ac/06/briefing/2006-4272b1-01-FDA.pdf. Retrieved on 2007-06-20
Emslie GJ, Findling RL, Yeung PP, Kunz NR, Li Y (2007). "Venlafaxine ER for the treatment of pediatric subjects with depression: results of two placebo-controlled trials". Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 46 (4): 479–88. doi:10.1097/chi.0b013e31802f5f03. PMID 17420682.
Tiedote 5/2004 Masennuslääkkeiden käyttö lasten ja nuorten hoidossa Lääkelaitos. Arkistoitu 10.1.2010.
Huttunen & Socada 2017, s. 131

Antidepressantit

Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit
SSRI:t	essitalopraami • fluoksetiini • fluvoksamiini • paroksetiini • sertraliini • sitalopraami • tsimelidiini^‡
SNRI:t	desvenlafaksiini^* • duloksetiini • levomilnasipraani^* • milnasipraani • tofenasiini^* • venlafaksiini
NRI:t	atomoksetiini • reboksetiini • viloksatsiini^*
SARI:t	etoperidoni^‡ • nefatsodoni^‡ • tratsodoni
SMS:t	vilatsodoni • vortioksetiini
Muut	agomelatiini • alfaetyylitryptamiini^‡ • alfametyylitryptamiini^‡ • amisulpridi • bupropioni • esketamiini^† • flupentiksoli • indeloksaksiini^* • ketamiini^† • medifoksamiini^‡ • nomifensiini^‡ • pivagabiini^‡ • tandospironi^* • teniloksaksiini^*

Trisykliset masennuslääkkeet

Trisykliset masennuslääkkeet

amineptiini^‡ • amitriptyliini • amitriptyliiniioksidi • butriptyliini • desipramiini • dibentsepiini • dosulepiini • doksepiini • imipramiini • imipramiinioksidi^‡ • iprindoli^‡ • klomipramiini • lofepramiini • melitraseeni • metapramiini^‡ • nortriptyliini • noksiptiliini • opipramoli • pipofetsiini • propitsepiini • protriptyliini • tianeptiini • tiatsesiimi^‡ • trimipramiini

Tetrasykliset masennuslääkkeet

amoksapiini^* • maprotiliini^‡ • mianseriini • mirtatsapiini • setiptiliini^*

Monoamiinioksidaasiestäjät
Ei-selektiiviset	feneltsiini^* • iproniatsidi^‡ • isokarboksatsidi • isoniatsidi^‡ • linetsolidi • nialamidi • teditsolidi • tranyylisypromiini^*
MAO_A-selektiiviset	bifemelaani • eprobemidi • metralindoli^† • minapriini^‡ • moklobemidi • pirlindoli^* • tetrindoli^† • toloksatooni
MAO_B-selektiiviset	selegiliini

^‡ markkinoilta poistettu lääke, ^† kokeellinen lääke,^* ei myynnissä Suomessa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AX16 Fimea.

[2] Delgado PL, Moreno FA (2000). "Role of norepinephrine in depression". Journal of Clinical Psychiatry. 61 (Suppl. 1): 5–12.

[3] "Stahl's Essential Psychopharmacology – Cambridge University Press". Stahlonline.cambridge.org. Retrieved 21 November 2013.

[4] Top 200 brand-name drugs by units. Drug Topics, Mar 5, 2007. Viitattu 8.4.2007. ^{[vanhentunut linkki]}

[5] Drughabresource.net drugrehabresource.net. Arkistoitu 16.12.2007. Viitattu 15.1.2008.

[Nimetön-rGOM-1-6] Huttunen & Socada 2017, s. 129

[7] Huttunen & Socada 2017, s. 128

[8] Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, Klaukka T, Tanskanen A, Haukka J (2006). "Antidepressants and the risk of suicide, attempted suicide, and overall mortality in a nationwide cohort". Arch. Gen. Psychiatry 63 (12): 1358–67.

[9] :10.1001/archpsyc.63.12.1358. PMID 17146010 "Overview for December 13 Meeting of Psychopharmacologic Drugs Advisory Committee" (PDF). November 16, 2006. http://www.fda.gov/ohrms/dockets/ac/06/briefing/2006-4272b1-01-FDA.pdf. Retrieved on 2007-06-20

[Yeng/kunz/li-10] Emslie GJ, Findling RL, Yeung PP, Kunz NR, Li Y (2007). "Venlafaxine ER for the treatment of pediatric subjects with depression: results of two placebo-controlled trials". Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 46 (4): 479–88. doi:10.1097/chi.0b013e31802f5f03. PMID 17420682.

[11] Tiedote 5/2004 Masennuslääkkeiden käyttö lasten ja nuorten hoidossa Lääkelaitos. Arkistoitu 10.1.2010.

[12] Huttunen & Socada 2017, s. 131