Venäläiset

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläiset
русские/russkije
Väkiluku 135 miljoonaa
Asuinalueet

 Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)[1]
 Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)[2]
 Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)[3]
 Yhdysvallat:
  3 163 084
 Valko-Venäjä:
   1 200 000[4]
 Uzbekistan:
   620 000[5]
 Latvia:
   556 000[6]
 Kirgisia:
   500 000[5]
 Viro:
   342 000[7]
 Kanada:
   500 600
 Liettua:
   278 000[8]
 Moldova:
   259 000[9]
 Brasilia:
   200 000[10]
 Saksa:
   178 600[11]
 Azerbaidžan:
   144 000[12]
 Turkmenistan:
   142 000[5]
 Ranska:
   115 000
 Tadžikistan:
   79 000[13]
 Georgia:
   70 000[14]
 Australia:
   60 200[15]
 Suomi:
   66 401[16]
 Romania:
   30 000[17]
 Turkki:
   20 000

 Kiina:
   15 600
Kielet venäjä
Uskonnot ortodoksinen kristinusko

Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

Väestökarttoja

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.

Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

Alkuperä
Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Lähteet
  • Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava, 2004. ISBN 951-1-15799-X.

Viitteet
  4. Belarus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  7. Viro The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  8. Liettua The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  9. Moldova The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  12. Azerbaidžan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  13. Tadžikistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  14. Georgia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  17. Finland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
    • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.