Venäjän turvallisuuspalvelu

Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen jälkeen Neuvostoliiton salainen poliisi KGB hajotettiin marraskuussa 1991.

Merkittävimmästä osasta KGB:n virastoja muodostettiin turvallisuusministeriö MB. Jeltsin hajotti turvallisuusministeriön vuoden 1993 perustuslaillisen kriisin jälkeen ja korvasi sen uudella virastolla nimeltä FSK vuoden 1994 alussa.[2] FSK järjestettiin uudelleen säädetyllä lailla FSB:ksi.

Vuonna 1998 Aleksandr Litvinenko ja seitsemän muuta FSB:n 1990-luvulla perustetun "tappohallinto" Urpon miestä kertoi sotilassyyttäjänvirastossa saaneensa tehtäväkseen surmata Mihail Trepaškinin. Myöhemmin Urpo lakkautettiin mutta vuonna 2006 laillistettiin terroriepäiltyjen murhat ulkomaillakin. Urpon alkuperäinen tehtävä oli tuhota Venäjän rikollisorganisaatioita, jolloin se alkoi murhata rikollisia ilman tuomioita. [3]

BBC:n nimettömien lähteiden mukaan Putinin aikana FSB toimii paljon itsenäisemmin kuin vakoilutehtävissä toimivat organisaatiot tavallisesti.[4] Boris Berezovskin väitetty epäonnistunut murhayritys vuonna 2007 osoittaa BBC:n lähteen mukaan FSB:n jatkuvaa valmiutta toimia läntisiä tahoja vastaan.[4]

Yleensä joillain yksittäisillä FSB:n virkailijoilla katsotaan monesti olevan mafiayhteyksiä[5]. Nämä saivat alkunsa kun Neuvostoliitto hajosi[6]. Turvallisuuspalvelu ja venäläinen mafia ajoivat tšetšeenimafian yhteistyössä pois Moskovasta 1990-luvun puolivälissä. Jotkut FSB-virkailijat ovat sekaantuneet huumeiden salakuljetukseen Etelä- ja Keski-Aasiassa.[7]

Lontoossa radioaktiivisella poloniumilla murhattu venäläisagentti Litvinenko väitti myös Moskovan kerrostaloräjäytysten olevan tiedustelupalvelun ja viime kädessä Kremlin vastuulla.[8] Räjäytyksiä väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja niillä puolusteltiin toisen Tšetšenian sodan aloittamista^lähde?.

FSB-eversti Mihail Trepaškinin sisäisen tarkastuksen tutkijaryhmä löysi vuonna 1994 Moskovasta suuren asekätkön ja pidätytti 30 ihmistä: GRU:n ja FSB:n väkeä, poliiseja ja poliitikkoja oli sotkeutunut asekauppaan Tšetšeniaan ensimmäisen Tšetšenian sodan aikana. Trepaškinin mukaan tšetšeenit jaettiin meikäläisiin, joiden kanssa mm. käytiin kauppaa, ja muukalaisiin, joita saattoi ryöstää ja tappaa. Paljastuksesta ei seurannut kiitosta, vaan Putinin kumppani erotti Trepaškinin. [3]

FSB ei ole saanut islamilaista terrorismia hallintaan.[9]

FSB:tä on arvosteltu korruptiosta ja ihmisoikeusloukkauksista. Kriitikot ovat katsoneet FSB:n myös liian voimakkaasti kietoutuvan Venäjän valtionhallintoon, koska maan presidentillä Putinilla on turvallisuuspalvelutausta.[10]

Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan FSB:n oikeuksia laajentanut lakiesitys, jossa FSB:lle annetaan oikeus antaa varoituksia henkilöille jotka toimivat niin että syntyy edellytyksiä rikoksille, on suunnattu ensi sijassa oppositiota vastaan aivan kuten KGB aikoinaan antoi varoituksia toisinajattelijoille.[11]

FSB:tä usein syytetään siitä että se kiduttaa kuulusteltaviaan.[12][13][14][15][16]

FSB:n on epäilty olleen osallisena ainakin joihinkin Venäjän oppositioon ja muihin Kremlin kriitikoihin kohdistuneisin murhiin. Näistä tunnetuin lienee Alexander Litvinenkon murha.[17][18]

Bellingcat ja muut tutkivat läntiset ja Venäjän oppositiomediat ovat esitelleet aineistoa, jonka mukaan FSB:n myrkytysryhmä seurasi Kremliä kovasti arvostellutta oppositiojohtaja Aleksei Navalnyitä vuosia ja myrkytti tämän elokuussa 2020.[19] Navalnyi joutui sairaalaan. Putin ja muut Venäjän viranomaiset ilmoittivat, ettei ole syytä tutkia Navalnyin sairauskohtauksen syitä. Kreml ei pitänyt tavanomaista tiedotustilaisuutaan 15. joulukuuta, ja sen media vaikeni Bellingcatin raportista.[20] Bellingcatin mukaan myrkkyryhmään kuuluneet agentit seurasivat kolmea vuosina 2014, 2015 ja 2019 äkisti kuollutta ihmistä.[21]

Jyrkin FSB:tä vastaan esitetty syytös on, että se olisi tehnyt Moskovan kerrostaloräjäytykset vuonna 1998. Näistä syytettiin tšetšeenejä. Tällöin olisi syy Tšetšenian liittämiselle takaisin Venäjään ja Putin olisi noussut presidentiksi häikäilemättömän juonen avulla.[22]^lähde?

FSB:n johtajalla on ministerin asema ja armeijakenraalin sotilasarvo.[23] Johtajat vuodesta 1992:[24]

1. Viktor Barannikov 1992–1993 (MB)
2. Nikolai Goluško 1993–1994 (MB, FSK)
3. Sergei Stepašin 1994–1995 (FSK, FSB)
4. Mihail Barsukov 1995–1996
5. Nikolai Kovaljov 1996–1998
6. Vladimir Putin 25. heinäkuuta 1998 – 9. elokuuta 1999
7. Nikolai Patrušev 1999–2008
8. Aleksandr Bortnikov v:sta 2008

• Luettelo tiedustelupalveluista

• Soldatov, Andrei & Borogan, Irina: Uusi yläluokka. Putin ja Venäjän todelliset vallanpitäjät (The New Nobility. The Restoration of Russia´s Security State and the Enduring Legacy of the KGB). Kääntänyt Kirsi Luoma. Like Kustannus Oy, 2012.
• Kuorsalo, Anne & Susiluoto, Ilmari & Valkonen, Martti: Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen. Kleio. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3863-9.

• FSB:n kotisivut (venäjäksi)
• Federation of American Scientists: Federal Security Service (FSB) (englanniksi)
• Center for Defence Information: Russia: President Boosts Powers Of Security Service (englanniksi)