Venäjän lounaisrintama (ensimmäinen maailmansota)

Venäjän lounaisrintama muodostui keväällä 1916, kun ensimmäisen maailmansodan itärintama oli otettu Nikolai II:n komentoon 3. syyskuuta 1915 (juliaanisen kalenterin mukaan 21. elokuuta 1915) ja kun hän jakoi ylipäällikön vastuunsa kolmelle armeijaryhmälle, joista venäjän kielessä käytettiin nimityksensä niin Venäjän keisarikunnan kuin myös Neuvostoliiton aikana nimitystä rintama.

Venäjän keisarillisen armeijan rintamat ensimmäisessä maailmansodassa

Luoteisrintama

Länsirintama

Lounaisrintama

8. armeija

11. armeija

7. armeija

9. armeija

Venäjän lounaisrintama oli Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin, Bulgarian kuningaskunnan sekä Osmanien valtakunnan vastaisessa taistelussa eteläinen rintama (armeijaryhmä). Sen pohjoispuolella olivat länsirintama ja luoteisrintama.

Ylipäällikkyyden ottaneen Nikolai II:n alaisena lounaisrintamaa komensivat lohkoillaan ratsuväenkenraali Aleksei Brusilov ja suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov.

Brusilovin komentoon kuuluivat seuraavat joukot:

• 8. armeija, komentaja Aleksei Kaledin
  • 11 jalkaväkidivisioonaa
  • 4 ratsuväkidivisioonaa
• 11. armeija, komentaja Platon Letšitski
• 7. armeija, komentaja Dmitri Štšerbašev
• 9. armeija, komentaja Vladimir Saharov

Venäjän lounaisrintama teki Brusilovin hyökkäyksen 1916, joka ei ollut suuri sotilaallinen menestys, mutta poliittinen voitto siksi, että Itävalta-Unkarin tappiot saivat Romanian kuningaskunnan liittymään ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle.