Venäjän aluejako

Venäjän federaatio (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija) on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (ven. субъект Российской Федерации, subjekt Rossijskoi Federatsii). Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.

Osa artikkelisarjaa
Venäjän politiikka

Liittovaltiosubjekteja laajempia aluejaon yksiköitä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Nämä eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, vaan keskushallinnon tapa organisoida toimintaansa valtakunnan eri osissa.

Federaatiosubjektit

Laajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkut federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: joku tai jotkut subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovat samalla itsenäisiä subjekteja.

Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä (ven. krai).

Venäjän federaatiosubjektit (eri tason subjektien värit oheisessa taulukossa)
 tasavalta (ven. республика, respublika) (21)
  • oma perustuslaki, parlamentti ja presidentti
  • toimii etnisen vähemmistön tai vähemmistöjen tasavaltana ja oikeus käyttää vähemmistökieltä/kieliä virallisena venäjän rinnalla
  • Venäjän hallitus hoitaa ulkopolitiikan
 autonominen piirikunta (ven. автономный округ, avtonomnyi okrug) (4)
  • itsehallinto on tasavaltaa vähäisempi, mutta laajempi kuin alueen
  • yleensä toisen federaatiosubjektin osa
 alue (ven. область, oblast) (46)
aluepiiri (ven. край, krai) (9)
  • hallintoasema sama kuin alueilla
 autonominen alue (ven. автономная область, avtonomnaja oblast) (1)
liittokaupunki (ven. федеральный город, federalnyi gorod) (2)

Tasavallat
Venäjän tasavallat
NumeroTasavaltaPääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
(km2)		 Väkiluku
(2002)[1]		 Perustettu
01 Adygeia Maikop Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 7 600 447 109 1922
02 Baškortostan Ufa Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 143 600 4 104 336 1919
03 Burjatia Ulan-Ude Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 351 300 981 238 1923
04 Altain tasavalta Gorno-Altaisk Länsi-Siperian talousalue 92 600 202 947 1922
05 Dagestan Mahatškala Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 50 300 2 576 531 1921
06 Ingušia Magas
(suurin kaupunki Nazran)		 4 000 467 294 1992
07 Kabardi-Balkaria Naltšik 12 500 901 494 1936
08 Kalmukia Elista Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue, 76 100 292 410 1957
09 Karatšai-Tšerkessia Tšerkessk Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 14 100 439 470 1957
10 Karjalan tasavalta Petroskoi Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 172 400 716 281 1956
11 Komin tasavalta Syktyvkar 415 900 1 018 674 1921
12 Marin tasavalta Joškar-Ola Volga Volga-Vjatkan talousalue 23 200 727 979 1920
13 Mordva Saransk 26 200 888 766 1930
14 Sahan tasavalta Jakutsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 3 103 200 949 280 1922
15 Pohjois-Ossetia-Alania Vladikavkaz Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 8 000 710 275 1924
16 Tatarstan Kazan Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 68 000 3 779 265 1920
17 Tuva Kyzyl Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 170 500 305 510 1944
18 Udmurtia Iževsk Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 42 100 1 570 316 1920
19 Hakassia Abakan Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 61 900 546 072 1930
20 Tšetšenia Groznyi Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 15 300 1 103 686 1991
21 Tšuvassia Tšeboksary Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 18 300 1 313 754 1920


Venäjän autonomiset piirikunnat

Autonomiset piirikunnat
Pääartikkeli: Venäjän autonomiset piirikunnat
NumeroPiirikuntaPääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
(km2)		 Väkiluku
(2002)[1]		 Perustettu
1 Tšukotka Anadyr Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 737 700 53 824 1930
2 Hanti-Mansia Hanty-Mansijsk
(suurin kaupunki Surgut)		 Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 523 100 1 432 817 1930
3 Nenetsia Narjan-Mar Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 176 700 41 546 1929
4 Jamalin Nenetsia Salehard
(suurin kaupunki Nojabrsk)		 Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 750 300 507 006 1930


    Venäjän alueet

    Alueet


    Järjestys AluePääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
    (km2)    		 Väkiluku
    (2002)[1]    		 Perustettu
    1 Amurin alue Blagoveštšensk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 363 700 902 844 1932
    2 Arkangelin alue Arkangeli Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 587 400 1 336 539 1937
    3 Astrahanin alue Astrakhan Eteläinen federaatiopiiri Volgan federaatiopiiri 44 100 1 005 276 1943
    4 Belgorodin alue Belgorod Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 27 100 1 511 620 1954
    5 Brjanskin alue Brjansk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 34 900 1 378 941 1944
    6 Tšeljabinskin alue Tšeljabinsk Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 87 900 3 603 339 1934
    8 Irkutskin alue Irkutsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 767 900 2 581 705 1937
    9. Ivanovon alue Ivanovo Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 21 800 1 148 329 1936
    10 Kaliningradin alue Kaliningrad Luoteinen federaatiopiiri Kaliningradin talousalue 15 100 955 281 1946
    11 Kalugan alue Kaluga Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 900 1 041 641 1944
    12 Kemerovon alue Kemerovo
    (suurin kaupunki Novokuznetsk)    		 Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 95 500 2 899 142 1943
    13 Kirovin alue Kirov Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 120 800 1 503 529 1934
    14 Kostroman alue Kostroma Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 60 100 736 641 1944
    15 Kurganin alue Kurgan Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 71 000 1 019 532 1943
    16 Kurskin alue Kursk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 29 800 1 235 091 1934
    17 Leningradin alue Hatsina Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 84 500 1 669 205 1927
    18 Lipetskin alue Lipetsk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 24 100 1 213 499 1954
    19 Magadanin alue Magadan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 461 400 182 726 1953
    20 Moskovan alue Moskova
    (suurin kaupunki Balašiha)    		 Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 44 300 6 618 538 1929
    21 Murmanskin alue Murmansk Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 144 900 892 534 1938
    22 Nižni Novgorodin alue Nižni Novgorod Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 76 900 3 524 028 1936
    23 Novgorodin alue Novgorod Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 694 355 1944
    24 Novosibirskin alue Novosibirsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 178 200 2 692 251 1937
    25 Omskin alue Omsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 139 700 2 079 220 1934
    26 Orenburgin alue Orenburg Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 124 000 2 179 551 1934
    27 Orjolin alue Orjol Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 24 700 860 262 1937
    28 Penzan alue Penza Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 43 200 1 452 941 1939
    29 Pihkovan alue Pihkova Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 760 810 1944
    30 Rostovin alue Rostov-na-Donu Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 100 800 4 404 013 1937
    31 Rjazanin alue Rjazan Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 39 600 1 227 910 1937
    33 Samaran alue Samara Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 53 600 3 239 737 1928
    34 Saratovin alue Saratov 100 200 2 668 310 1936
    32 Sakalinin alue Južno-Sahalinsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 87 100 546 695 1947
    36 Sverdlovskin alue Jekaterinburg Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 194 800 4 486 214 1935
    35 Smolenskin alue Smolensk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 49 800 1 049 574 1937
    37 Tambovin alue Tambov Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 34 300 1 178 443 1937
    38 Tomskin alue Tomsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 316 900 1 046 039 1944
    39 Tverin alue Tver Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 84 100 1 471 459 1935
    40 Tulan alue Tula Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 25 700 1 675 758 1937
    41 Tjumenin alue Tjumen Uralin talousaluein federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 1 435 200 3 264 841 1944
    42 Uljanovskin alue Uljanovsk Volgan federaatiopiiri Volga 37 300 1 382 811 1943
    43 Vladimirin alue Vladimir Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 000 1 523 990 1944
    44 Volgogradin alue Volgograd Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 113 900 2 699 223 1937
    45 Vologdan alue Vologda
    (suurin kaupunki Tšerepovets)    		 Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 145 700 1 269 568 1937
    46 Voronežin alue Voronež Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 52 400 2 378 803 1934
    47 Jaroslavlin alue Jaroslavl Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 36 400 1 367 398 1936


    Venäjän aluepiirit

    Aluepiirit
    NumeroAluepiiriPääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
    (km2)    		 Väkiluku (2002)[1]
    		 Perustettu
    1 Altain aluepiiri Barnaul Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 169 100 2 607 426 1937
    2 Kamtšatkan aluepiiri Petropavlovsk-Kamtšatski Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 472 300 358 801 2007
    3 Habarovskin aluepiiri Habarovsk 788 600 1 436 570 1938
    4 Krasnodarin aluepiiri Krasnodar Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 76 000 5 125 221 1937
    5 Krasnojarskin aluepiiri Krasnojarsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 2 339 700 2 966 042 1934
    6 Permin aluepiiri Perm Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 160 600 2 819 421 2005
    7 Primorjen aluepiiri Vladivostok Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 165 900 2 071 210 1938
    8 Stavropolin aluepiiri Stavropol Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 66 500 2 735 139 1934
    9 Taka-Baikalian aluepiiri Tšita Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 431 500 1 155 346 2008



    Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän



    Autonominen alue
    NumeroAutonominen aluePääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
    (km2)    		 Väkiluku[1]
    		 Perustettu
    79 Juutalaisten autonominen alue Birobidžan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 36 000 190 915 1934

    Liittovaltiokaupungit


    LiittovaltiokaupunkiPääkaupunkiLippuVaakunaFederaatiopiiritTalousalueetPinta-ala
    (km2)    		 Väkiluku[1]
    Moskova Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 2 511 10 382 754
    Pietari Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 1 439 4 662 547
    Sevastopol(Sevastopol sijaitsee Venäjän vuonna 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainaan.) Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 864 383 437


    Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän

    Federaatiopiirit
    Pääartikkeli: Venäjän federaatiopiirit

    Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.

    Talousalueet
    Pääartikkeli: Venäjän talousalueet

    Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.

    Lähteet
    1. Федеральная служба государственной статистики: Численность населения России, субъектов Российской Федерации в составе федеральных округов, районов, городских поселений, сельских населённых пунктов – районных центров и сельских населённых пунктов с населением 3 тысячи и более человек Всероссийская перепись населения 2002 года. Федеральная служба государственной статистики,. Arkistoitu 8.7.2018. Viitattu 6.10.2018. (venäjäksi)

      Aiheesta muualla
      Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

      ¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
      ² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.