Venäjän agenttilait

Liittovaltion laki 121 "ulkomaisista agenteista" (Федеральный закон 121 "Об иностранных агентах") tuli voimaan Venäjällä syksyllä 2012. Sen mukaan ulkomaista rahoitusta saavien ja poliittiseen toimintaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen tulee rekisteröityä järjestöinä, jotka suorittavat ulkomaisen agentin tehtäviä ja ilmoittaa tämä kaikissa julkisissa asiakirjoissa. Rangaistus lain rikkomisesta on sakkoja tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.[1]

Kansalaisjärjestö määritellään poliittiseksi toimijaksi, jos se osallistuu toimintaan, jolla yritetään vaikuttaa valtiollisten elinten päätöksiin, muuttaa niiden harjoittamaa politiikkaa tai vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.[2]

Venäjällä on lähes 230 000 kansalaisjärjestöä, joista elokuun 2014 lopussa rekisterissä eli agenttilistalla oli 15 järjestöä[2][3]. Marraskuussa 2016 listalle oli ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan joutunut 148 järjestöä, joista 27 kansalaisjärjestöä on joutunut lopettamaan toimintansa jouduttuaan lain takia viranomaisten ajojahdin kohteeksi. Listalla on naisten oikeuksien puolustajia, uskonnollisia ryhmiä, kuten juutalainen kulttuurijärjestö, yhteensä 21 ympäristöjärjestöä ja tiedettä edistävä säätiö.[4][1] Tarkastusten kohteeksi oli marraskuussa 2013 joutunut tuhat järjestöä.[5]

Vuoden 2021 alusta laki ulotettiin koskemaan myös henkilöitä.[6]

Aloitteen agenttilaista teki Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Aleksandr Sidjakin.[2] Lakia perusteltiin sillä, että se estää ulkovaltioita vaikuttamasta Venäjän sisäpolitiikkaan[7].

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kehottivat Venäjän lainsäädäntöelintä jättämään lain hyväksymättä, koska laki heidän mukaansa rajoittaisi kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta. Parlamentti kuitenkin hyväksyi lain heinäkuussa 2012. Parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi lain äänin 374 puolesta, 3 vastaan ja 1 pidättäytyi äänestämästä.[8] Tämän jälkeen ylähuone eli liittoneuvosto hyväksyi lain äänin 164 puolesta ja 1 vastaan. Yksi oli poissa äänestyksestä. Parlamentin hyväksynnän jälkeen presidentti Vladimir Putin vahvisti lain.[7]

Suurin osa kansalaisjärjestöistä kieltäytyi rekisteröitymästä agenteiksi, minkä takia lakia muutettiin toukokuussa 2014 niin, että Venäjän oikeusministeriö voi lisätä järjestön listalle omalla päätöksellään ilman järjestöjen suostumusta.[1] Sen jälkeen järjestöjä on haastettu oikeuteen siitä, etteivät ne ole kirjautuneet agentiksi vapaaehtoisesti. Seurauksena on useimmiten sakkoja.[4]

Huhtikuussa 2014 perustuslakituomioistuin päätti, että käsite ”ulkomainen agentti” ei sisällä kielteistä sävyä ja että laki ei loukkaa kansalaisjärjestöjen oikeuksia.[1]

Amnesty vaatii Venäjää kumoamaan lain. Amnestyn mukaan laki on suunniteltu horjuttamaan, leimaamaan ja viime kädessä hiljentämään kriittiset kansalaisjärjestöt. Lisäksi ”poliittisen toiminnan” määritelmä on Amnestyn mukaan ollut jatkuvasti mielivaltainen. Ulkomaiseksi rahoitukseksi taas on määritelty vaikkapa ulkomaisen sisarjärjestön maksama kahdeksan dollarin lehtitilaus.[4]

Lasten ihmisoikeuksia puolustavan Pravo Rebjonka -järjestön johtajan Boris Altšulerin mukaan: "Ulkoisen vihollisen uhkakuvan luominen, ulkomaisten agenttien metsästys ja oikeuslaitoksen käyttäminen vallanpitäjien rankaisevana miekkana ovat kaikki totalitaarisen neuvostoajan kaikuja". Hän näkee neuvostoaikaisten käsitteiden ja viholliskuvien tuomisen osaksi uutta lainsäädäntöä yrityksenä muuttaa valtiojärjestelmää.[2]

Heinäkuussa 2014 listalle joutui Memorial. Se oli arvostellut Bolotnaja-aukion mielenosoittajia vastaan nostettuja rikossyytteitä sekä Venäjän osallistumista Ukrainan sotaan nimittäen sitä hyökkäykseksi.[1] 29. elokuuta 2014 listalle joutuivat Sananvapauden kehittämisen instituutti ja Sotilaiden Äitien Pietarin jaosto (vaatii venäläissotilaiden oikeudenmukaista kohtelua). Sotilaiden äitejä on syytetty mm. psykologisesta sodankäynnistä armeijan rekrytointivirastoa vastaan.[3]

Laki ulkomaisista agenteista ei koske kansainvälisten järjestöjen venäläisiä osastoja. Toukokuussa 2015 hyväksyttiin kuitenkin laki, jonka perusteella kansainvälisiä järjestöjä voidaan julistaa ”ei-toivotuiksi järjestöiksi”.[4] Lain mukaan valtakunnansyyttäjän toimisto voi päättää tietyn ulkomaisen järjestön uhkaavan maan perustuslaillista järjestystä, puolustuskykyä tai valtiollista turvallisuutta. Kun päätös on tuotu julki, kaikki yhteistyö järjestön kanssa tai avunanto järjestölle on laitonta ja siitä rangaistaan huomattavilla sakoilla. Jos rikkomus toistuu, siitä voidaan määrätä myös vankeutta. Amnestyn mukaan laki käytännössä kieltää ei-toivotuksi julistetun ulkomaisen järjestön kaiken toiminnan tai sen kanssa tehtävän yhteistyön Venäjällä.[1]

Vuoden 2021 alusta Venäjä hyväksyi useita tarkennuksia ulkomaisen agentin määritteleviin lakeihin. Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen edellyttää ”poliittisen toiminnan” harjoittamista Venäjällä ja lisäksi ulkomailta saatua rahoitusta tai muuta tukea. Ulkomaiseksi agentiksi voidaan määritellä sekä organisaatio että luonnollinen henkilö.[9]

Ulkomaiseksi tiedotusvälineagentiksi voidaan määritellä sekä yksittäinen media että yksittäinen ihminen. Esimerkiksi Venäjällä työskentelevä ulkomaalainen kirjeenvaihtaja voidaan julistaa ulkomaiseksi agentiksi, mikäli hän esimerkiksi osallistuu politiikkaan tai kerää Venäjän maanpuolustuksesta tai sotilasteknisestä kyvykkyydestä tietoa, jota ulkovallat voivat käyttää Venäjän turvallisuuden vaarantamiseen. Toimittajan lisääminen listalle on mahdollista, mikäli Venäjän oikeusministeriö katsoo hänen toimintansa olevan ristiriidassa toimittajan työn kanssa.^lähde?

Jos määritelmä täyttyy henkilön kohdalla, hänen edellytetään ilmoittautuvan itse ulkomaisiksi agentiksi. Jos organisaatio tai henkilö saa ulkomaisen agentin statuksen, sen ja hänen on ilmaistava kaikkialla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, olevansa ulkomainen agentti. Viranomaisille on tehtävä tarkat selvitykset tulonlähteistä ja niiden käyttötarkoituksesta.[6] Ulkomainen agentti -statuksen saanut henkilö ei pääse valtion eikä kuntien töihin.[9]

• Arja Paanasen kolumni: Putinin uudet kieltolait toimivat näin – yksinäinen mielenosoittaja onkin luvaton joukkokokous, Ilta-Sanomat 16.1.2021