Puolan–Venäjän sota (1654–1667)

Puolan–Venäjän sota eli kolmetoistavuotinen sota oli sarja konflikteja Puola-Liettuassa vuosina 1654–1667. Sotaan osallistuivat ukrainalaiset kasakat, Venäjä, Puola-Liettua ja Ruotsi.

Puolan–Venäjän sota
Janvier Suchodolskin maalaus Puolan-Venäjän sodasta.
Päivämäärä:

1654–1667

Paikka:

Puola

Lopputulos:

Andrusovon rauha

Vaikutukset:

Ukrainan itäosa liitettiin Venäjään

Osapuolet

 Puola-Liettua

Moskovan Venäjä

Sodan syttyminen ja sodan pääkohdat

Puolan-Venäjän sotaa edelsi Stolbovan rauha vuonna 1617 ja Deulinon välirauha 1618. Ne olivat supistaneet Moskovan alueita, ja näiden palauttamisen ajatus ei missään vaiheessa päässyt unohtumaan Venäjällä. Venäjä pyrki kuitenkin hiljalleen ajatella alkaa tavoitella Puola-Liettualle menetettyä Smolenskia. Alue oltiin menetetty 1630-luvulla käydyssä Smolenskin sodassa, kun vuonna 1632 tehdyssä ”ikuisessa rauhassa”.selvennä [1]

Ikuinen rauha kuitenkin rikkoontui, kun ukrainalaiset kasakat solmivat Perejaslavin sopimuksen ja siirtyivät Venäjän alaisuuteen. Sota alkoi, kun Boris Šeremetev aloitti hyökkäyksen toukokuussa 1654 idästä ja koillisesta kohti Puola-Liettuaa. Armeijan voima oli noin 100 000 miestä. Samaan aikaan myös kasakat tekivät oman hyökkäyksensä. Kasakoiden joukkojen suuruus oli noin 20 000 miestä. Smolensk kukistui, ja Venäjä jatkoi marssiaan kohti Itämerta. Tällöin Ruotsi tuli mukaan sotaan, sillä se halusi torjua Venäjän pääsyn Itämerelle. Ruotsin joukot onnistuivat miehittämään Suur-Puolan ja Puolan Liivinmaan se sai haltuunsa 1655. Venäjä sai vallattua Vilnan ja Kaunasin. Tässä kohtaa Puola näytti olevan romahduksen partaalla.[2]

Puola pystyi kuitenkin toipumaan sodasta, ja sekä venäläiset ja ruotsalaiset miehittäjät alkoivat saada epäsuosiota Puolan alueilla. Etenkin uskonnollisilla eroilla oli osansa tässä, sillä Puola oli katolinen, kun taas ruotsalaiset protestantteja. Ruotsalaiset miehittäjät, jotka olivat luvanneet miehittämilleen alueille suojelunsa, joutuivat epäsuosioon, sillä heidän käsityksensä uskonnosta ja erilaisuus katolilaisuuteen nähtiin ongelmana. [3]

Venäjä aloitti kesäkuussa 1656 yllätyshyökkäyksen maitse ja vesitse Laatokan rannikolle Ruotsin joukkoja vastaan, ja sai haltuunsa Nevan reitin ja suuren osan Käkisalmen läänistä. Alueiden päälinnoitukset kuitenkin pitivät pintansa venäläisjoukkoja vastaan. Heinäkuussa Venäjän pääarmeija tuli mukaan sotaan hyökäten Liivinmaalle piirittäen Riian ja vallaten Marienburgin ja Tarton. [4]

Sodan loppu ja seuraukset

Puolan ja Venäjän välille tehtiin välirauha vuonna 1658, ja samalla tehtiin liitto Ruotsia vastaan, johon osallistuivat myös Tanska ja Brandenburg. Venäjällä käytiin paljon keskustelua siitä, miten sotapolitiikkaa tulisi jatkaa. Ruotsi oli vahvistunut lyötyään Tanskan, ja sen kanssa päätettiin tehdä välirauha syksyllä 1658. Sota Puolaa vastaan taas jatkui Ukrainassa, missä Venäjä menestyi. Sotaväsymys alkoi kuitenkin pian painaa molempia osapuolia, mikä johti vuoden 1667 alkupuolella Andrusovon rauhaan. Rauhan seurauksena Venäjä sai valtaamansa Smolenskin, Tšernigovin ja Starodubin alueet sekä Ukrainan itäosan. Venäjä kuitenkin luopui Liettualle kuuluneesta Valko-Venäjän alueista. Sota antoi Venäjälle Smolenskin ja Dneprin itärannan välistä noin 1000 kilometriä pitkän ja keskimäärin 150-200 kilometriä leveän alueen. [5]

Sota ja miehitykset olivat väsyttäneet Puolaa. Sodan jälkeen maa kärsi nälänhädistä ja epidemioista, ja väkiluku tippui noin 11 miljoonasta 7 miljoonaan. Myös ulkomaankauppa oli kärsinyt tappiota sodan aikana. Puola myös menetti taideteoksia ruotsalaisille valloittajille, jotka veivät niitä sotasaaliina kotiinsa. [6]

Lähteet
  1. Venäjän historia, 1986, s. 112, 124-125.
  2. Venäjän historia, 1986 s. 125. ja Rickard, J. 2007. http://www.historyofwar.org/articles/wars_thirteen_years.html.
  3. Rickard, J. 2007. http://www.historyofwar.org/articles/wars_thirteen_years.html.
  4. Venäjän historia, 1986, s. 125.
  5. Venäjän historia, 1986, s. 127 ja 17th century, Rusmania https://rusmania.com/history-of-russia/17th-century.
  6. Poland, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc., 2018. https://www.britannica.com/place/Poland/The-Cossacks#ref396840

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.