Venäjä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Venäjä on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuodesta 1993 alkaen. Ennen maan itsenäistymistä sen urheilijat edustivat MM-kilpailuissa Neuvostoliittoa. Venäjä on saavuttanut yhteensä 142 mitalia, joista 42 on kultaisia. Kultamitaleista 32 on naisten saavuttamia. Venäjä on MM-kisahistorian kolmanneksi menestynein maa. Yksittäisten kisojen mitalitilaston paras se oli Edmontonissa 2001. Edmontonin mitalitilastossa maa nousi ykköseksi sen jälkeen, kun useiden yhdysvaltalaisten suorituksia oli jälkikäteen hylätty dopingin käytön vuoksi. Kotikisoissaan Moskovassa 2013 Venäjä alun perin voitti mitalitilaston, mutta useiden dopinghylkäysten jälkeen se putosi mitalitilaston kärkipaikalta.

Sija               Yhteensä
3.425248142

Venäjän menestyneimmät urheilijat yleisurheilun MM-kilpailuissa ovat pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja Tatjana Lebedeva, seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva sekä aitajuoksija Julija Petšonkina. Miehistä seiväshyppääjä Maksim Tarasov saavutti kultamitalin lisäksi neljä muuta mitalia, joista yhden Neuvostoliiton edustajana.

Lontoon MM-kisoihin 2017 ja Dohan MM-kisoihin 2019 Venäjä ei saanut osallistua sen ollessa kansainvälisessä kilpailukiellossa järjestelmällisen dopingin takia. Joitakin venäläisiä yleisurheilijoita sai kilpailla ”neutraaleina urheilijoina” ilman kansallisuustunnuksia.[1][2][3] Myöskään Eugenen MM-kisoihin 2022 Venäjä ei saanut osallistua dopingkieltonsa takia ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 myös yksittäisten neutraalin urheilijan statuksen saaneiden venäläisurheilijoiden osallistuminen kiellettiin.[4]

Venäjän MM-mitalit kisoittain

Kisavuosi ja -paikkaMiehetNaisetYhteensä
KultaHopeaPronssiKultaHopeaPronssiKultaHopeaPronssiYhteensäSijoitus
mitalitilastossa
1993 Stuttgart033352385163.
1995 Göteborg0101371471211.
1997 Ateena02212114389.
1999 Sevilla310233543122.
2001 Edmonton133443576181.
2003 Pariisi121654775192.
2005 Helsinki132642774182.
2007 Osaka011462473143.
2009 Berliini101104205710.
2011 Daegu11120231376.
2013 Moskova10212122377.
2015 Peking11010121149.
Yhteensä1018163234324252481423.

Venäjän menestyneimmät MM-mitaliurheilijat

UrheilijaKultaHopeaPronssiYhteensäVuodet
Tatjana Lebedeva31042001–2009
Jelena Isinbajeva30142003–2013
Julija Petšonkina23272001–2007
Olimpiada Ivanova20022001–2005
Tatjana Tomašova20022003–2005
Jaroslav Rybakov13042001–2009
Irina Privalova *12251993–1995
Maksim Tarasov *12141993–1999
*) Lisäksi mitaleja Neuvostoliiton edustajana

Lähteet

Viitteet

  1. Venäläisiä poikkeusluvalla yleisurheilun MM-kisoihin 11.4.2017. Yle. Viitattu 10.9.2017.
  2. IAAF approves the application of seven Russians to compete internationally as neutral athletes 11.4.2017. IAAF. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
  3. No change in RusAF status – IAAF Council Meeting iaaf.org. 23.9.2019. Viitattu 9.11.2019. (englanniksi)
  4. World Athletics approves the applications of 18 Russians to compete internationally as neutral athletes worldathletics.org. 8.7.2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.