Velkoja

Velkoja on velkasuhteen osapuolena oleva henkilö tai oikeushenkilö, jolla on saamisoikeus toista osapuolta eli velallista kohtaan.[1] Velan oikeusperusteena voi olla velallisen antama sitoumus, sopimus, vahingonkorvausvelvollisuuden aikaansaanut teko, perusteettoman edun saaminen tai viranomaisen päätös.[2] Jos velkojia on useita eli kyseessä on yhteisvelkasuhde, he määräävät koko velasta yhteisesti ja kukin voi vaatia velalliselta vain omaa osuuttaan.[3]

Velkojalla, jonka saatavan perusteella on ulosmitattu osuus kuolinpesästä, on pesän osakkaan lailla oikeus vaatia perinnönjakoa.[4] Kuolinpesän osakkaan ulosmittausvelkojalla on myös oikeus saada tuomioistuin määräämään kuolinpesälle pesänselvittäjä.[5] Konkurssivelkoja on saatavan haltija, joka on konkurssivalvonnassa valvonut vaateensa.[6] Velkojainkokous on konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jossa konkurssivelkojan äänivallan suuruus riippuu saatavan suuruudesta.[7] Velkojainkuulustelu on alioikeuden istunto, jossa ratkaistaan, onko edellytyksiä täysimittaiseen konkurssimenettelyyn vai lopetetaanko menettelyn jatkaminen.[8] Velkojansuoja tarkoittaa varallisuusoikeuden haltijalle kuuluvaa suojaa ulosmittauksen toimittamisen tai konkurssin alkamisen jälkeen ilmaantuvia velkojia vastaan.[9]

Lähteet
  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993.
  2. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  3. Spectrum, WSOY 1976–1983, hakusana velkasuhteet, osa 13 sivu 209.
  4. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa III palsta 440.
  5. Encyclopædia iuridica fennica, osa III palsta 478
  6. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 183.
  7. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 833.
  8. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 834.
  9. Encyclopædia iuridica fennica, osa I palsta 998–999.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.