Velipuolikuu

Velipuolikuu on Yleisradion tuottama vuosina 1983–1984 valmistunut sketsiviihdesarja. Sarjaan valmistui 14 normaalia jaksoa, ja yksi erikoisjakso "Raw War", joka osallistui vuoden 1984 Montreux'n filmifestivaaleille. Jakso voitti festivaaleilla hopeisen ruusun.

Velipuolikuu

Tunnusteksti ensimmäisestä jaksosta.
Tyyli sketsisarja
Kestoaika noin 30 minuuttia
Luoja(t) Kari Kyrönseppä (käsikirjoitus, ohjaus)
Pääosissa Pirkka-Pekka Petelius
Kari Heiskanen
Esko Hukkanen
Eeva Litmanen
Alkuperämaa Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko Yle TV1
Esitetty 24. syyskuuta 1983 
2. kesäkuuta 1984
Jaksoja 15
Tuotanto
Ohjaaja(t) Kari Kyrönseppä
Käsikirjoittaja(t) Kari Heiskanen
Heimo Holopainen
Kari Kyrönseppä
Pirkka-Pekka Petelius
Lavastaja(t) Satu-Marja Nygren
Tuotantoyhtiö(t) Yleisradio Oy
Palkinnot
Voitetut Venla (1984) (kunniamaininta)
Venla (1985) (kunniamaininta)
Montreux'n Kultainen ruusu: hopeasija (1984)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sarja on julkaistu kokonaisuudessaan DVD:nä. 2000-luvun alussa sarja julkaistiin myös kahtena VHS-kasettina. Ensimmäinen kasetti nimeltään Hömppä on hömppää sisälsi jaksot 1–8 ja toinen kasetti nimeltään Oletteko nähneet tätä? sisälsi jaksot 9–14 sekä "Raw War" -erikoisjakson.

Sarjan käsikirjoittajajoukko teki Velipuolikuun jälkeen vielä sketsisarjan Mutapainin ystävät, joka esitettiin 1984–1985.

Sarjan suunnittelun alkuvaiheet

Kesällä 1982 Yle TV1:n ohjaaja Kari Kyrönseppä oli katsomassa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmää Impi vaarassa Suomenlinnassa, muttei juuri innostunut näkemästään. Kyrönseppä kuitenkin kiinnitti huomiota sivuroolissa olevaan Pirkka-Pekka Peteliukseen, joka touhusi omiaan varsinaisen juonen ohessa.[1]

Kyrönseppä oli kotvan pohtinut Yle TV1:lle uudenlaista viihdesarjaa, ja tiedusteli Peteliuksen halukkuutta lähteä sarjan tekoon. Petelius muistelee, että "se oli ihan häkellyttävä tarjous". Kaksikko alkoi tavata toisiaan ja yritti saada ideoita kasaan. Lopulta päätettiin sarjan muodoksi sketsisarja. Neuvottelun tuloksena syntyi sekuntikellontarkka ohjelmarunko, jonka sisään rakennettiin nauruhermoihin johtava kaari. Petelius kuvailee, että ohjelmaan laadittiin erilliset osiot, jotka olivat tunteiden dramaturgia, hulvattomat hauskeet, verbaali hauskuus ja parodiat. Kyrönseppä rekrytoi Peteliuksen lisäksi käsikirjoittajatiimiin täydennykseksi Heimo Holopaisen ja Kari Heiskasen.[1]

Tekijät eivät miettineet sarjalle ensisijaista kohderyhmää. Kyrönsepän mukaan sarjan alettua yhdeksi avainjoukoksi katsojakunnassa muodostuivat koululaiset. Hänen mukaan ”jos ne puhuvat maanantaina välitunnilla innoissaan sarjasta, niin sitten ollaan oikeassa suunnassa.”[2]

Näyttelijät

Työryhmä

Vastaanotto

Petelius muistelee, että kuuden ensimmäisen jakson jälkeen saatu palaute oli ”pelkkää haukkumista”. Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava kirjoitti sarjan ensiesitysaikaan, että ”ei ymmärrä ohjelmasta mitään”. Hän ei tiennyt ovatko sketsit hauskoja, ja ihmetteli mitä nämä oikein ovat. Kyrönsepän mukaan sketsien aiheet eivät niinkään herättäneet ärtymystä, vaan yleistä kohellusta pidettiin mauttomana. Kyrönseppä sai jopa tappouhkauksen erään kunnan nimismieheltä. Peteliuksen mukaan katsojien ja kriitikoiden suhtauminen muuttui kuuden ensimmäisen jakson jälkeen kertaheitolla ja yllättäen. Hän toteaakin, että ”jaksojen rakenne rupesi varmaan toimimaan”.[3]

Esitysajat

Sarja esitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1983–1984. Joulukuussa 1984 esitettiin "Isovelipuolikuu" -niminen koosteohjelma, joka sisälsi sarjan parhaita sketsejä ja musiikkiesityksiä. Koosteohjelmasta julkaistiin Yle Tallennemyynnin kirjastotallenne vuonna 1999.

Sarja esitettiin uusintana kesällä 1994.[4] Toinen uusinta sarjasta esitettiin vuonna 2003, jolloin sarjan sketsit oli tiivistetty yhdeksään koostejaksoon.[5] Ohjaaja Kyrönsepän mukaan koostejaksoista poistettiin sketsit, jotka eivät alun pitäenkään toimineet.[5]

Esityspäivämäärät

JaksoJakson nimiEnsiesitysVuoden 1994 uusinta
1.24.09.198307.06.1994
2.08.10.1983
3.22.10.1983
4.05.11.1983
5.19.11.1983
6.03.12.1983
7.Hömppä on hömppää14.01.1984
8.Opeta lapsesi ensin potalle28.01.1984
9.Itsenäisen Suomen sotilasmahti kohtaa vihollisen (Raw War) (pitkä versio)25.02.1984
10.Vahvista ennakkoluulosi - katso Velipuolikuu!10.03.1984
11.Ruotsinsuomalaiset työläistoverit24.03.1984
12.Kuistaut parantates07.04.1984
13.21.04.1984
14.19.05.1984
15.Oletteko nähneet tätä?02.06.1984
Itsenäisen Suomen sotilasmahti kohtaa vihollisen (Raw War) (lyhyt versio)06.06.1984
Isovelipuolikuu11.12.1984

Lähde:[6]

Vuoden 2003 uusinta

JaksoEsityspäivämäärä
1.10.10.2003
2.24.10.2003
3.31.10.2003
4.07.11.2003
5.14.11.2003
6.21.11.2003
7.28.11.2003
8.5.12.2003
9.12.12.2003

Lähde:[6]

Sketsit

Sarjan sketsit yhdistivät absurdin huumorin turvalliseen perinneviihteseen. Tekijät pyrkivät ja pääsivät eroon suomalaisen sketsiperinteen helmasynnistä, alleviivaavasta huumorin selittelystä. Velipuolikuu erottui muista sen aikaisista sketsisarjoista siten, että sketsit olivat lyhyitä ja erilaisia, kun taas muissa sarjoissa ne olivat yleensä liian pitkiä.[1]

Balle Ramstedts Pannkaka-show

Balle Ramstedt on pelle-esiintyjä, joka kertoilee ruotsin kielellä erilaisia puujalkavitsejä, ja haastattelee vieraita. Sketsit loppuvat lähinnä vieraan nöyryyttämiseen esimerkiksi piikillä takapuoleen tökkimällä tai heittämällä kakku naamaan. Petelius kertoo hahmon syntyneen riikinruotsalaisesta hokemasta ”God fredagafton mina damer och herrar”.[7]

Fylli-täti

Fylli-täti on parodia Kylli Kosken pitämistä satuohjelmista. Fylli piirtelee fläppitaululle tussilla ja kertoilee samalla tarinaa.

Kaikkitietävä autonkorjaaja Toni Piirainen

Toni Piirainen on autonkorjaaja, jonka erikoispiirre on kaiken maailman asioiden tietäminen.[8] Hän on toiminut autonkorjaajan töiden lisäksi Eduskuntatalon talonmiehenä. Kyseinen sketsi oli ensimmäisiä Kari Heiskasen kirjoittamia tekstejä.[8]

Pontsan perhe ja laskiämpäri

Pontsan perhe on viettämässä kahvihetkeä, kunnes perheen pojan Arvin vaimo (Litmanen) pyytää miestään (Heiskanen) viemään laskiämpärin ulos mennessään. Kommunikointi tuottaa ongelmia kahvipöydässä. Keskustelun lopuksi vaimo päättää viedä ämpärin itse ulos.[9]

Pääsiäishanukas

Pirkka-Pekka Petelius valmistamassa muinaissuomalaista pääsiäisajan perinneruokaa pääsiäishanukasta. Taikinan alla Kari Heiskanen.

Sketsissä näytetään miten muinaissuomalainen pääsiäisenä syötävä perinneruoka valmistetaan.

Petelius ja Heiskanen saivat idean sketsin tekoon kuvausten lounastauolla. He päättivät valmistuttaa ”helvetinmoisen” taikinan, jonka sisään leivotaan ihminen. Heiskanen teki kuvauksissa kaikkensa saadakseen Peteliuksen nauramaan. Hän hetkuili hanuna vielä taikinan allakin, jotta Peteliuksen pokka pettäisi. Petelius kertoo, että ruokalajin nimi juontui Ryhmäteatterin viljellystä sanaleikistä. Petelius toteaa, että kyseinen sketsi on ollut hänen uransa näkyvin, selkein ja hienoin teos.[10]

Muita sarjan sketsejä

  • Billy Parabellum ("Hirveetä kattoo")
  • Erilaiset mäkihyppytyylit
  • Fakiiri Kronblom
  • Fratellin veljekset
  • ”Hirveetä kattoo”
  • Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo
  • Juha Mieto
  • Kuitunen ja Piippo
  • Kiinteistömyyjä
  • Mikä Venytin
  • Monitoimimies Ilpo
  • Mummot
  • Partiolaiset
  • Papualaisooppera
  • Pummi työelämässä
  • Pölynimurikauppias
  • Raivola rysäpöksyt
  • Rippikoulussa
  • Suomalaiset saunojat
  • Suuri suomalainen
  • Tietoiskut
  • Todella pieleen mennyt nukketeatteriesitys
  • Vitsejä kertovat tanssijat (Ilkamat-ohjelman tapaan)

Sarjassa esitettyä musiikkia

Pirkka-Pekka Petelius lauloi sarjan jokaisessa jaksossa 1920–1930-luvun haitarijatsisävelmiä Pedro Hietasen uusina sovituksina. Osa kappaleista julkaistiin Peteliuksen albumilla Muistan sua Elaine.

Kappaleet

Jokaisen jakson lopussa "Muistan sua Elaine" (paitsi englanninkielisessä erikoisjaksossa Raw War)

  • Jakso 1: Tico tico
  • Jakso 2: Varkain vattupensaiden taa (duetto Pirjo Bergströmin kanssa)
  • Jakso 3: Tahiti
  • Jakso 4: Mustalainen soittaa
  • Jakso 5: Murtunut elämä (mukana myös Eeva Litmanen, Kari Heiskanen ja Seija Kareinen)
  • Jakso 6: Danakil
  • Jakso 7: Isabell
  • Jakso 8: Niilin rannalla
  • Jakso 9: Missä yösi vietitkään
  • Jakso 10: Kolme iloa
  • Jakso 11: Bulu bulu bulu
  • Jakso 12: Siperia
  • Jakso 13: Abessinia
  • Jakso 14: Yö Altailla

Tuotantoon osallistuneita henkilöitä[11]

Kirja

Vuonna 2014 Docendo-kustantamo julkaisi sarjaan liittyvän kirjan Velipuolikuun vetovoima – Pääsiäishanukkaan valmistus ja muita sketsiohjeita, jonka on kirjoittanut sarjan ohjaaja Kyrönseppä. Kirja sisältää muun muassa sarjan sketsien käsikirjoituksia ja sarjan tekijöiden kommentteja.[12][13]

Lähteet

  • Annala, Jukka: Toopelivisio. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-066-0.

Viitteet

  1. Annala, s. 110
  2. Annala s. 112
  3. Annala, s. 114
  4. Kemppinen, Petri: Muistatteko nähneenne tätä? Velipuolikuu yhdisti puoli Suomea tavalla johon televisio ei enää pysty. (digitilaajille) Helsingin Sanomat, 7.6.1994. Artikkelin verkkoversio.
  5. Velipuolikuu palaa tv-ruutuun Iltasanomat. 8.10.2003. Viitattu 28.8.2012. [vanhentunut linkki]
  6. Velipuolikuu RITVA-tietokanta. Radio- ja televisioarkisto. Viitattu 19.6.2018.
  7. Annala, s. 116
  8. Annala, s. 117
  9. Lindfors, Jukka: Velipuolikuu: Laskiämpäri yle.fi. 28.3.2007. Viitattu 23.4.2017.
  10. Annala, s. 113
  11. Kyrönseppä, Kari: Velipuolikuun vetovoima, s. II. Docendo, 2014. ISBN 978-952-291-086-8.
  12. Vehkasalo, Jussi: Velipuolikuu-kirja paljastaa: Näin syntyi pääsiäishanukas-sketsi turkulainen.fi. 9.9.2014. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 8.11.2014.
  13. Velipuolikuu-sarja naurattaa 30 vuoden jälkeenkin – mutta miksi? Savon Sanomat. 29.10.2014. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 8.11.2014.

    Kirjallisuutta

    • Kyrönseppä, Kari: Velipuolikuun vetovoima – Pääsiäishanukkaan valmistus ja muita sketsiohjeita. Jyväskylä: Docendo, 2014. ISBN 978-952-291-086-8.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.