Veksøn kypärät

Veksøn kypärät tai Viksøn kypärät (tansk. Veksøhjelmene) ovat kaksi kypärää, jotka on valmistettu pronssista. Ne löytyivät vuonna 1942 Veksøn kylän läheltä Tanskan Sjællannista. Kypärät on ajoitettu 1200/1100–1000 eaa., jolloin ne kuuluvat Skandinavian pronssikauden Monteliuksen periodille IV. Kypärät ovat näytteillä Tanskan kansallismuseossa.[1][2]

Veksøn kypärät
Veksøhjelmene

Veksøn kypärät ovat näyttelyssä Tanskan kansallismuseossa
Löytyminen
Valtio Tanska
Löytöpaikka Brøns Mose (d)
Löytäjä Jens Christensen
Löytöpäivä
Säilytys
Paikkakunta Kööpenhaminan kunta
Kokoelma Tanskan kansallismuseo
Näytteillä Oldtid
Kotisivut Viksø-hjelmene
Kuvaus
Esinetyyppi rituaaliesine
Materiaali pronssi
Esittää kypärä
Merkitys sama esine kuin kalliopiirroksissa
Valmistettu
Kulttuuri Skandinavian pronssikausi
Ajanjakso 1200–1000 eaa.
Alue Sjælland
Commons luokka
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Historia

Tanskassa on ollut tapana kaivaa soista turvetta polttoaineeksi talojen lämmittämiseen. Vuonna 1942 työskenteli työmies Jens Christensen tällaisella turpeennostotyömaalla Brøns Mose -suolla. Hän kuuli lapionsa alta äänen ja hän nosti 70 senttimetrin syvyydestä turpeen pinnan alta esille metallinkappaleen. Kappaleita löytyi lisää ja nämä kaikki toimitettiin Tanskan kansallismuseoon tutkittaviksi. Restauroijat onnistuivat kokoamaan palasista kaksi samanlaista kypärää.[1][2]

Kyseinen suo on pronssikaudella ollut osa viereistä Løged Sø -järveä tai se oli silloin itsenäinen lampi. Tutkijat uskovat, että kypärät joutuivat järveen suoritetun uhrauksen johdosta. Tällaisia uhreja tunnetaan Tanskasta lukuisia. Myöhemmin lampi tai järven lahti soistui umpeen, jolloin esineet jäivät turpeen sisälle.[1]

Tutkimuksia

Kuvaus

Kypärät ovat keskenään lähes identtiset. Kypärien helmat muistuttavat muodoltaan Tanskan tammiarkkuhautauksissa löytyneitä miesten kangashattuja. Tosin samanmuotoisia kypäriä on löytynyt uurnakenttäkulttuurin löytöpaikoilta. Kypärien helmat on valmistettu takomalla ne muotoonsa kahdessa osassa, jotka on sitten liitetty toisiinsa niittaamalla. Kypärän ulkopuolella kulkee helman lakiosan yli tukilevyt. Poikittaisessa tukilevyssä on reiät, johon on tutkijoiden mukaan työnnetty sulkia. Pitkittäisessä tukilevyssä on pystyasennossa rako, johon on kiinnitetty hevosen harjas. Kypärän pinnan koristelu on tehty pakottamalla siihen ulospäin pullistuvia pallomaisia kuplia. Suurimmat kuplat sijaitsevat kypärien etuosassa ja niitä suojaa ylöpuolelta omat kaaret. Vaikutelmaksi jää kaksi tuijottavaa silmää. Silmien välissä työntyy eteen- ja alaspäin terävä koukku. Onko tässä tavoiteltu petolinnun vaikutelmaa? Pienemmät koristelupisteet seuraavat kypärän reunaa ja tekevät kypärän etupuolella S-kirjaimen muotoiset mutkat. Kummassakin kylärässä on vielä kaksi laivakuviota (Vogelsonnenbarken). Päälaelle kiinnitetyt sarvet ovat samalla tavalla kaarella kuin härällä tai lur-soittimilla.[1]

Kypärän käyttäminen on kasvattanut käyttäjän pituutta huomattavasti. Tutkijoiden arvaus on, että kyseessä on seremoniassa käytettävä kypärä. Sen käyttäjistä on runsaasti kalliopiirroksia, kivipiirroksia ja kuvauksia pronssiesineissä. Kypärän käyttötarkoitus on edelleen auki ja sitäkään ei tiedetä tarkalleen, mitä uskonnollista riittiä ne palvelivat. Kypärissä on piirteitä ihmisestä, hevosesta, härästä, joutsenesta ja petolinnusta, sekä piirrettynä laivan kuviot. Monissa kalliopiirroksissa sarvipäiset henkilöt liikkuvat pareina, ja heillä on käsissään leveäteräiset kirveet. Tällaiset kalliopiirrokset löytyy esimerkiksi Fossumissa (Tanum 255) ja Kvillessä (Kville 124 B).[1]

Pronssi

Kypärien metallista teetettiin vuonna 1944 analyysi. Kypäriin käytetty pronssi on valmistettu kupari-tina-seoksesta, jossa on tinaa 16,8 %. Tämä on tavallista enemmän, koska yleensä tinaa käytetään vain 10 %. Metallissa on mukana myös lyijyä (0,35–0,95 %), arsenikkia (0,22–0,24 %), antimonia (0,11–0,23 %), nikkeliä (0,13–0,32 %) ja hieman hopeaa (0,05–0,06 %).[1]

  • Kypärä edestä nähtynä
  • Kypärä takaa nähtynä

Lähteet
  • Vandkilde, Helle: Bronze Age Voyaging and Cosmologies in the Making: the Helmets from Viksø Revisted, s. 165–177. kirjasta: Bergerbrant, Sophie & Sabatini, Serena (toim.): Counterpoint: Essays in Archaeology and Heritage Studies in Honour of Professor Kristian Kristiansen. Archaeopress, 2013. ISBN 978 1 4073 1126 5. verkkoversio (PDF) (viitattu 15.4.2018). (englanniksi)

Viitteet
  1. Vandkilde, Helle: Bronze Age Voyaging and Cosmologies in the Making: the Helmets from Viksø Revisted, 2013, s.165–167
  2. Fund og fortidsminder: Brøns Mose, Slots- og kulturstyrelse (tanskaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.