Veikko Tiitinen
Veikko Gunnar Tiitinen (28. toukokuuta 1922 Nurmes – 21. syyskuuta 2001) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja teatterineuvos. Hän työskenteli useissa Itä- ja Pohjois-Suomen teattereissa. Pitkän teatteriuransa ohella hän näytteli muutamissa elokuvissa, kuten Ajolähtö, Tuntematon sotilas ja Onnen maa. Lisäksi hän tulkitsi rooleja erinäisissä televisiotuotannoissa, joista mainittakoon Simpauttaja ja Kätkäläinen.
Tiitinen sai teatterineuvoksen arvon 1995.
Elämä ja ura
Veikko Tiitisen vanhemmat olivat vaununtarkastaja Einar Tiitinen ja Eeva Parviainen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1946 ja 1947. Suomen Teatterikoulun hän suoritti 1947–1949. Lisäksi hän suoritti lauluopintoja.[1] Tiitinen näytteli lukuisissa teattereissa:
- Intimiteatteri (1950–1951)
- Varkauden työväenteatteri (1954–1955) (ohjaaja-näyttelijä)
- Kuopion Yhteisteatteri (1955–1957)
- Oulun Teatteri (1957–1961)
- Kemin kaupunginteatteri (1961–1963)
- vapaa taiteilija vuosina 1963 ja 1964
- Imatran Teatteri (1964–1965)
- Joensuun kaupunginteatteri (1965–1971)
- Kotkan kaupunginteatteri (1971–1977)
- Kuopion kaupunginteatteri (1977–)
Vuosina 1951–1953 Tiitinen toimi Rovaniemen Teatterin johtajana.[1]
Veikko Tiitisen näyttämötaiteellisiin tulkintoihin kuuluivat muun muassa Akseli Koskela (näytelmässä Täällä Pohjantähden alla), Marski (Päämaja) ja Lear (Kuningas Lear). Hänen ohjauksiaan olivat esimerkiksi Opri, Omena putoaa ja Sade. Lisäksi hän opetti lausuntaa, laulua ja puheilmaisua kansalais- ja työväenopistoissa.[1]
Niin sanotuissa studiokauden suomalaisissa elokuvissa Tiitistä ei nähty. Hänen uransa valkokankaalla alkoi 1982 Mikko Niskasen elokuvassa Ajolähtö. Hän näytteli myös eräissä muissa Niskasen teoksissa. Rauni Mollbergin Väinö Linna -filmatisoinnissa Tuntematon sotilas Tiitinen tulkitsi kapteeni Kaarnan osan. Markku Pölösen palkitussa Onnen maa -elokuvassa hänellä oli ukin rooli. Tiitisen uran joutsenlaulu oli pieni sivuosa Matti Ijäksen Sokkotanssissa 1999. Tiitisen televisiotöitä olivat muun muassa Hilppa Ryynäsen osa Simpauttajassa ja Lehikoisen osa Kätkäläisessä.
Tiitisen puoliso oli näyttelijä Rauha Valkonen (vuodesta 1963). Liitosta syntyi kaksi lasta: Petri Tapio (1963) ja Anu Riikka (1964).[1] Hänellä on myös viisi poikaa aiemmasta avioliitosta. Risto Tiitinen, Uolevi Tiitinen, Jouni Tiitinen (1951), Pertti Tiitinen (1953) ja Timo Tiitinen.
Filmografia
Elokuvat
- Ajolähtö (1982)
- Tuntematon sotilas (1985)
- Laulu (1986) (pitkä dokumentti)
- Elämän vonkamies (1986)
- Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa (1990)
- Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat (1991)
- Pilkkuja ja pikkuhousuja (1992)
- Onnen maa (1993)
- Sokkotanssi (1999)
Televisiotyöt
- Yhdeksän miehen saappaat (1969)
- Omat koirat purivat (1974)
- Simpauttaja (1975)
- Kätkäläinen (1980)
- Elias vaeltaja (1985)
- Lyhyet erikoiset (1986)
- Kirjeitä Stalinille (1991)
Lähteet
- Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, ISBN 951-30-5727-5, kirjastoluokka 77.1
- Veikko Tiitinen Elonetissä.
- Veikko Tiitinen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Viitteet
- Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, artikkeli Tiitinen, Veikko
Aiheesta muualla
- Veikko Tiitinen Elonetissä.