Veikko Samuli

Veikko Antero Samuli (s. 29. maaliskuuta 1947 Tampere) on suomalainen säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja.[1] Hän on toiminut myös studiomuusikkona. Hänen tärkeimpiin yhteistyökumpaneihinsa ovat kuuluneet muun muassa sanoittajat Juha Vainio ja Raul Reiman sekä tuottaja Jaakko Salo. Samulin sävellyksiä ovat muun muassa Katri Helenan kappaleet ”Syysunelma”, ”Katson autiota hiekkarantaa” ja ”Mun sydämeni tänne jää” sekä Armi Aavikon ja Dannyn duetoima ”Tahdon olla sulle hellä” ja Kari Tapion ”Myrskyn jälkeen”.

Veikko Samuli
Henkilötiedot
Syntynyt29. maaliskuuta 1947
Tampere
Ammatti säveltäjä, sovittaja, tuottaja
Muusikko
Taiteilijanimi Inari Katramo, S. Ylämaa[1]
Tyylilajit iskelmä, pop
Soittimet kosketinsoittimet
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Kajaanissa järjestettiin Veikko Samulin säveltäjäkonsertti Vihreät Niityt -iskelmäviikolla heinäkuussa 2010.

Veikko Samulille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2019.[2]

Nuoruus ja uran alku

Veikko Samuli syntyi 29. maaliskuuta 1947 Tampereella mutta vietti lapsuutensa Ylämaalla, jossa hän asui vuoteen 1965 asti.[3]

Muutettuaan Helsinkiin Samuli aloitti musiikinopiskelun. Aluksi hän otti laulutunteja ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia, mutta neljän vuoden jälkeen hän innostui kevyestä musiikista ja keikkailusta. Säveltäjänura ei lähtenyt heti lentoon. Hän kävi esittelemässä tuotoksiaan Musiikki-Fazeria johtaneelle säveltäjälle Toivo Kärjelle, mutta Kärki piti niitä vielä keskeneräisinä. Samuli ryhtyi keikkamuusikoksi, kun Kärki kehotti häntä hankkimaan käytännön kokemusta viihdemusiikista. Hän soitti Dannyn taustayhtyeessä Made in Finlandissa koskettimia 1970-luvun alussa. [1]

Samuli pääsi myös studioon soittamaan yhtyeen kanssa ja hänet pestattiin myöhemmin tuottaja Jaakko Salon apulaistuottajaksi. Hän pääsi tekemään sovituksia käännösiskelmiin, kuten lauluihin ”Oon voimissain” (I Will Survive) ja ”Menolippu”. [1]

Merkittäviä töitä

Sanoittaja-säveltäjä-yhteistyö Raul Reimanin kanssa alkoi vuonna 1979.[4] Yhteistyönä syntyivät muun muassa Jonna Tervomaan ”Minttu sekä Ville” ja Matti Eskon ”Lämmin, hellä, pehmoinen”. Kikan kappaleista Veikko Samulin ovat esimerkiksi Vainion sanoittamat ”Mä haluun viihdyttää” ja ”Sukkula Venukseen”. Kari Tapiolle Veikko Samuli on tehnyt muun muassa ”Myrskyn jälkeen”, ”Valoon päin”, ”Sinut tulen aina muistamaan” ja ”Se jokin alkaa” sekä Markku Arolle ”Ollaan lähekkäin” ja Nisa Sorayalle ”Huone 105”. Samulin säveltämää lastenmusiikkia edustaa muun muassa Jorma Toiviaisen sanoittama ”Atsipoppaa”.

Veikko Samuli loi 1980-luvulla Suomen pop-musiikkiin aivan omanlaatuisen soundin, jota alettiin tuolloin kutsua muusikkopiireissä Veikko Samuli -soundiksi[5]. Tämän tunnisti usein kappaleen taustalla melodisesti soivasta analogisesta syntetisaattorisoundista.

Samuli palkittiin vuonna 2007 Kullervo Linna -palkinnolla ansioistaan iskelmä- ja tanssimusiikin parissa. Palkinnon suuruus oli 4 200 euroa. [6]

Lähteet
  1. Veikko Samuli Pomus.net. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 1.6.2010.
  2. Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
  3. Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 526. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  4. Iskelmärunoilija Raul Reiman 10.10.2006. POP-lehti. Arkistoitu 16.1.2009. Viitattu 1.6.2010.
  5. Juha Korvenpää: Tahdon olla sulle hellä: soinnin ja rakenteen tarkastelua Tampereen yliopisto: Musiikintutkimuksen laitos. Viitattu 1.6.2010.
  6. Marion ja Veikko Samuli saivat Kullervo Linna -palkinnot 23.11.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 1.12.2007. Viitattu 1.6.2010.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.