Vexi Salmi

Veikko Olavi Salmi syntyi Hämeenlinnassa 21. syyskuuta 1942. Hänen äitinsä oli tehtaan työntekijä ja isä kirvesmies. Hänen siskonsa oli viisi vuotta vanhempi. Vuonna 1951 isä sairastui ja kuoli. Salmi kävi kansakoulun jälkeen Myynti- ja mainoskoulun vuoden pituisen somistajalinjan.[6]

Neljävuotiaana Salmi ystävystyi vuotta nuoremman naapurinpojan Antti Hammarbergin kanssa. Ennen asepalveluksensa suorittamista Salmi ja Hammarberg työskentelivät Saksassa lastaten kuorma-autoja. Saksassa vietetystä ajastaan Salmi kertoo tarkemmin omaelämäkerrallisessa romaanissa Siniset mokkakengät. Rock tuli Suomeen 1950-luvulla, ja kaksikko ryhtyi tekemään musiikkia. He keksivät itselleen taiteilijanimet: Salmesta tuli Emil Retee (myöhemmin Emil von Retee) ja Hammarbergistä Irwin Goodman. Salmi sanoitti, Irwin sävelsi ja lauloi. Heidän yhteistyönsä kesti kaikkiaan 25 vuotta aina Irwin Goodmanin kuolemaan saakka. [7] Ensimmäinen hänen sanoittamansa kappale levytettiin 27. lokakuuta 1965.[1] Salmi kertoi myöhemmin Irwin Goodmanin kuoleman vuonna 1991 olleen hänen elämänsä synkin kokemus. Omien sanojensa mukaan Salmi saattoi samalla hautaan oman nuoruutensa.[8]

Hän ryhtyi 1960-luvun lopulla sanoittamaan ja suomentamaan Musiikki-Fazerin tuottamia iskelmiä. Sanoituksen teorian Salmi opetteli Toivo Kärjen antamasta V. Artin Runoanalyysi ja runotekniikka -kirjasta.[9][10] Yksi Salmen tunnetuimpia käännöksiä on Fredin levyttämä "Puhu hiljaa rakkaudesta". Salmen sanoituksia levyttivät 1970-luvun aikana myös muun muassa Kai Hyttinen, Markku Aro ja Pepe Willberg.[11] Hän tuotti myös jonkin aikaa 1980-luvun lopulla levyjä Levytuottajat-nimisessä pienehkössä yhtiössä, johon hän veti aiemmin Finnlevylle levyttäneet Irwin Goodmanin, Kai Hyttisen ja Kari Kuuvan. Levytuottajien suurimpia myyntimenestyksiä olivat Vesa-Matti Loirin esittämät Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja sisältäneet albumit. Levytuottajat-yhtiön äänitteiden myynnin vähennyttyä Salmi perusti sen rinnalle uuden Flamingo-yhtiön, jonka tuottamista levyistä menestyivät etenkin Kirkan Surun pyyhit silmistäni, Irwin Goodmanin Rentun ruusu, Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen ja Kim Lönnholmin Minä olen muistanut. Salmen mukaan hänen yhtiönsä myivät 1980-luvun lopussa kolmasosan kaikista kotimaisista levyistä. [12]

Salmen sanoittamat laulut ovat voittaneet Syksyn sävel -kilpailun viisi kertaa. Ensin Irwin Goodman voitti kappaleilla ”St. Pauli ja Reeperbahn” vuonna 1970 ja toistamiseen kappaleella ”Poing poing poing” vuonna 1971. Myöhemmät voittokappaleet olivat Kirkan ”Surun pyyhit silmistäni” vuonna 1988, Antti Huovilan ”Vaskikellot” vuonna 2000 ja Janne Tulkin ”Yksinäinen pitkä tie” vuonna 2001.[13]

Kolme Vexi Salmen sanoittamaa laulua on edustanut Suomea Euroviisuissa: Fredi & Ystävät kappaleella ”Pump pump” (1976), Katri Helena kappaleella ”Katson sineen taivaan” (1979) ja Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies” (1980).

Sanoittajan töiden lisäksi Salmi kirjoitti kolumneja muun muassa Iltalehteen, Apu-lehteen, Hämeen Sanomiin sekä Hämeenlinnan Viikkouutisiin ja Kaupunkiuutisiin.[14] Salmi toimi myös tuomarina Biisikärpänen-ohjelmassa vuosina 2008–2011.[15]

Vexi Salmen elämästä kertovan Villit vuodet -musikaalin kantaesitys oli syksyllä vuonna 2008 Hämeenlinnassa. Näytelmä rikkoi tuolloin 23 000 katsojallaan siihenastiset ennätykset Hämeenlinnan teatterissa. Näytelmää esitettiin myöhemmin myös muilla paikkakunnilla.[16] Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin yhteiseloa on kuvattu lisäksi Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa Rentun Ruusu.[17]

Vuonna 2012 Salmelta tilattiin Hämeenlinnan itsenäisyysjuhlaan "Sydämeeni joulun teen" -tyylinen klassikko. Jukka Salminen sävelsi ja Salmi sanoitti kappaleen "Pieni ihminen", joka esitettiin ensi kertaa julkisesti kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Tekijät halusivat lahjoittaa kappaleen yleisölle, joten nuotit ja sanat jaettiin saman tien julkisuuteen.[18]

Salmi kuoli 8. syyskuuta 2020 Helsingin Terhokodissa nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Hän oli kuollessaan 77-vuotias.[2]

Salmen poika Topi Salmi toimii myös musiikkialalla. Hän työskentelee omassa levy-yhtiössään ja toimii isänsä tapaan sanoittajana.[19]

Salmi valittiin 1960-luvulla Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon Liberaalisen kansanpuolueen listoilta. Salmi itse muisteli heidän pitäneen vesiensuojelun asiaa esillä jo tuolloin.[20]

Salmi harrasti taiteen keräilyä. Hänen kokoelmastaan koottu näyttely ”Intohimona taide” avattiin Hämeenlinnan taidemuseossa 17. syyskuuta 2005. Kokoelmassa on lähinnä kotimaisia nykytaiteilijoiden teoksia. Kesäkuussa 2010 Salmi lahjoitti kokoelmansa museolle.[21]

Salmi kritisoi kvartaalikapitalismin tunkeutumista kulttuurin arvokeskusteluun. Salmen mielestä ihmiset, jotka vaativat taiteilijoiden tulevan toimeen ilman apurahoja itsensä brändäämällä, eivät ymmärrä mitään taiteesta. Salmi huomauttikin, että monen taiteilijan arvo on huomattu vasta tämän kuoleman jälkeen.[10] Iltalehden kolumneissaan Salmi otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja kritisoi menestystä ja kilpailukykyä ihannoivaa nyky-yhteiskuntaa ja katsoo sen johtaneen ihmiskunnan yhä vaan kiireisemmän ja ahdistavamman elämän oravanpyörään.[22] Salmen omien sanojen mukaan hän menetti uskonsa niin kapitalismiin kuin kommunismiinkin, jos sitä uskoa koskaan olikaan. Salmi katsoo molempien järjestelmien orjuuttaneen enemmistöä ihmisistä ja muuttaneen ihmisen materiaksi ja käyttövoimaksi samalla kun systeemi on palvellut eliitin vallanhimoa ja ahneutta.[23] Salmi kirjoitti pitävänsä verojen maksamista "kansalaisvelvollisuutena" ja hänen mielestään verotuksen porsaanreikien etsijät ovat "rintamakarkureita". Kokonaisuutena Salmen mielestä pohjoismainen verotustapa on "aika oikeudenmukainen".[24]

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Salmi kuului Pekka Haavistoa tukeneeseen kansalaisvaltuuskuntaan.[25][26]

Vexi Salmi kuului myös Checkpoint Helsinki -taidehankkeen tukijoihin.[27]

Salmen motto oli: Eteenpäin periksi antamatta.[28]

Syksyllä 2014 Salmi kritisoi voimakkaasti Kaivopuistossa sijaitsevan Cygnaeuksen gallerian sulkemista. Salmi kirjoitti Helsingin Sanomissa suomalaisen taidehistorian olevan "niin nuori, että meillä ei ole varaa unohtaa sen alkuvaiheita."[29]

Myöhemmällä iällään Salmi harrasti myös filosofiaa ja teologiaa. Salmi kertoi uskoneensa suureen ja määrittelemättömään Jumalaan, vaikkei katsonutkaan olevansa perinteinen kirkkouskovainen.[30] Salmi kuvaili itseään mystikoksi:

» Mä olen vähän tällainen mystikko. Varmaan meitä suurempia voimia on olemassa, mutta mä en tunne niitä enkä koskaan tule tuntemaankaan, koska mun älyni määrä ei riitä tuntemaan niitä. Täällä elävän ihmisen pitää vaan elää»
(Vexi Salmi, 2012[31])

• Reino Helismaa -palkinto, 1989
• Juha Vainio -palkinto, 1993
• Musiikki & Median kunniapalkinto, 1999
• Erikois-Emma-palkinto, 2000
• Kullervo Linna -palkinto, 2004[32]
• Pro Sculptura -mitali, 2011 (tunnustukseksi tuesta suomalaiselle kuvanveistolle)[33]
• Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahaston elämäntyöpalkinto, 2013 (ansioista taiteenkeräilijänä, sanoittajana sekä Hämeenlinnan lipunkantajana)[34]

• Bertil Berg
• Bill Black
• Lars Luode
• Leo Länsi
• Antero Ollikainen
• PA
• Pasi Penttilä
• Rudolf Van Pornoff
• Emil Retee
• Emil von Retee (Vexi otti von-liitteen käyttöön tehtyään sadannen kappaleen Irwinille)
• Irja Tähde
• Viekka

Salmi on sanoittanut muun muassa seuraavat kappaleet:

• ”Rentun ruusu” (Irwin Goodman)
• "Mutakuono ja lakupelle" (Irwin Goodman)
• ”Avaa sydämesi mulle” (Fredi)
• ”Surun pyyhit silmistäni” (Kirka)
• ”Elämän valttikortit” (Ahti Lampi)
• ”Ruusu joka vuodesta” (Reijo Taipale)
• ”Sydämeeni joulun teen” (Vesa-Matti Loiri)
• ”Kaduilla tuulee” (Jari Sillanpää)
• ”Ei tippa tapa” (Irwin Goodman)
• ”St. Pauli ja Reeperbahn” (Irwin Goodman)
• ”Laula kanssain” (Kari Tapio)
• ”Poing poing poing” (Irwin Goodman)
• ”Ryysyranta” (Irwin Goodman)
• ”Lievestuoreen Liisa” (Irwin Goodman)
• ”Huilumies” (Vesa-Matti Loiri)
• ”Eviva Espanja” (Marion Rung)
• ”Mahtava peräsin ja pulleat purjeet” (Solistiyhtye Suomi)
• ”Tulvii Pohjanmaa” (Janne Tulkki)
• ”Vaskikellot” (Antti Huovila)
• ”Yksinäinen pitkä tie” (Janne Tulkki)
• ”Prinsessa” (Laura Voutilainen)
• ”Asfalttiviidakko” (Anne Mattila)
• ”Enkeleitä onko heitä” (Anne Mattila)
• ”Katson sineen taivaan” (Katri Helena)
• ”Nainen, poliisi ja taksi” (Leo Jokela)
• ”Kung Fu taistelee” (Frederik)
• ”Tässä ja nyt” (Tapani Kansa)
• ”Paratiisisaari” (Tarja Lunnas)
• ”Nainen tummissa" (Lemon)
• ”Elän ja laulan” (Danny)
• ”Viimeiseen korttiin” (Topi Sorsakoski)
• ”Säästä suukkosi vain” (Friends)
• ”Hän mennyt on” (Markku Aro, Lea Laven)
• ”Oodi jaloviinalle” (Popeda)
• "Ei päivää ilman sinua" (Pasi Kaunisto)
• "Anna kaikkien kukkien kukkia" (Markku Aro)
• "Paista päivä" (Tapani Kansa)
• "Daragaja maja" (Jouko ja Kosti)
• "Runon ja rajan tie" (Tapani Kansa)
• "Elämän parketeilla" (Reijo Taipale)

• Raha ratkaisee (reportaasikirja Irwin Goodmanista) (Karisto, 1967)
• Noomit (satiirinen romaani) (Karisto, 1982)
• Lautturin lauluja (runoja) (Karisto, 1983)
• Siniset mokkakengät (romaani) (WSOY, 1993)
• Mikä laulaen tulee (romaani) (WSOY, 1994)
• Rantaravintola (romaani) (WSOY, 1995)
• Orpo Piru ja Siivetön Enkeli (satukirja) (Tammi, 1996), kuvitus Tapani Mikkonen
• Elvis elää! (romaani) (WSOY, 1997)
• Laulu nimipäivälle (WSOY 1997)
• Ruma ankanpoikanen (satukirja) (Tammi, 1998), kuvitus Tiina Kivinen
• Tuulen poika ja ajatar (Tammi 2000) (runollista satua) kuvitus Tapani Mikkonen
• Kari Tapio – Olen suomalainen (Kari Tapion elämäkerta) (WSOY, 2002, uudelleenjulkaisu Salmen kirjoittamien muistosanojen kera, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011)
• Vinyylin rahinaa (WSOY, 2003)
• Seitsemän suurta satua riimein (WSOY, 2006)
• Minun Hämeenlinnani (Karisto Oy, 2009)
• Rinkelinkadun pojat (Hämeenlinnan Kirjakauppa Oy, 2009)
• Huuto kuului Hauholle saakka – HPK:n pitkä tie mestaruuteen (HPK/Edustusjääkiekko Ry, 2009)
• Afrikan tähti (JR-Production, 2010)
• Rinkelinkadun pojat 2 (Hämeenlinnan Kirjakauppa, 2011)

• 20 Suosikkia / Sanat: Vexi Salmi (1999)
• Villit vuodet (2012) (Vexi Salmesta kertovan musikaalin lauluja)
• Tähtisarja – 30 suosikkia – Sanat: Vexi Salmi (2CD) (2012)

• Kallioniemi, Kari: ”Salmi, Vexi (1942–2020)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 601–603. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. / Teoksen verkkoversio.
• Niemi, Marko – Rantala, Juha: Sanat: Vexi Salmi. Tampere: POP-lehti, 2004. ISBN 952-5546-05-5.

• Henkilökuva Vexi Salmesta Populaarimusiikin museossa
• Vexi Salmen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Vexi Salmen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi. Ylen Elävä arkisto.
• Vexi Salmi Punaisessa langassa. Ylen Elävä arkisto.
• Vexi Salmi: Älyttömiin sanoituksiin törmää aika usein. Studio55.fi.
• Vexi Salmi: Kansa otti parodialaulut tosissaan. Studio55.fi.
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1965–1979^{[vanhentunut linkki]}
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1980–1995
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1996–2011
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 2012–
• Salmi, Vexi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)