Vehniä

Kylä on tuottanut aiemmin valtakunnallisesti hyvätasoisia naispuolisia pöytätenniksen pelaajia. Vehniällä sijaitsee yksi Suomen kolmesta Lidl-jakelukeskuksesta. Joululaulujen Joulupuu on rakennettu ja Jouluyö, juhlayö sanoittaja Gustaf Oskar Schöneman oli syntyjään Vehniän kartanon poika[3].

Vehniän kylässä on ollut asutusta jo kivikaudella, ja siellä sijaitsevat Uuden-Hovilan, Vehniän ja Vierulan kivikautiset asuinpaikat.[3] Tunnetuin vehniäläinen esine on Kansallismuseon kokoelmissa oleva tuhansia vuosia vanha Vehniän lusikka, jonka kuva oli jo ennen sotia useiden suomalaisten historiankirjojen sivuilla. Lusikan löysi torppari Tobias Flyktman vuonna 1903.[4]

Vuosituhansien ajan Vehniän maat palvelivat ainoastaan riista- ja kalastusmaina. Kylän ensimmäinen vakituinen asukas oli Heikki Erkinpoika, joka otti alueen haltuunsa verokirjojen mukaan vuonna 1579. Vuonna 1627 Vehniästä tuli osa Laukaan seurakuntaa. 1600-luvun lopulla Vehniän kautta kulki kauppareitti. 1840-luvulle saakka kylän keskuksena toimiva Vehniän kartano oli merkittävä hallinnollinen keskus ja siellä asui nimismiehiä monta vuosikymmentä. Laukaan alueen käräjät pidettiin kartanossa kahdeksankymmenen vuoden ajan, ja talossa ovat toimineet myös lääkäri ja Laukaan ensimmäinen apteekki.[3]

1700-luvun puolivälistä alkaen Vehniän kartanon alaisuuteen alkoi syntyä torppia ja mäkitupia, joita oli enimmillään lähes sata. Vehniän kartanon maihin on kuulunut myös nykyinen Tikkakoski, jonka ensimmäisen teollisuusyrityksen perusti Vehniän kartanon isäntä Bror Karl Johan Schöneman eli kansan suussa "Herravaenoa".[3]

Vuosien 1808–1809 Suomen sota ulottui myös Vehniälle[3], ja Vehniän kyläkirjan mukaan "Punavuoren mutkaan" on haudattu venäläinen upseeri Suomen sodan ajalta.[5]

Vehniän kansakoulu perustettiin vuonna 1896 pääasiassa myöhemmällä koulun tontilla asuneen Henriika Vehniäisen 4 000 markan suuruisen testamenttilahjoituksen turvin. Vuotta myöhemmin valmistunut vanha koulurakennus korvattiin uudella vuonna 1977. Ensimmäinen puhelinkeskus Vehniälle tuli vuonna 1930 ja sähköt kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Vuonna 1939 kylän lähelle perustettiin lentokenttä. 1950-luvulla valmistunut valtatie 4 halkaisi kylän kahtia, mutta toi samalla hyvät kulkuyhteydet lähikaupunkeihin.[3] 1970-luvulla osa Vehniästä liitettiin Laukaasta Jyväskylän maalaiskuntaan[6].

Vehniällä sattui 5. heinäkuuta 1974 linja-autoturma, jossa kuoli 12 hollantilaista turistia.[7]

Vehniän luonto on vaihtelevaa: kylää reunustavat korkeat mäet, joiden välissä on järviä ja viljelysmaata. Peruskallio on pääasiassa harmaata graniittia. Kylässä on kaksi merkittävää lehtoaluetta, Haapamäki ja Hirvasmäki, joista edellisessä kasvaa litorinakauden reliktinä metsälehmus. Muita kylän alueella kasvavia lehtokasveja ovat kevätlinnunherne, nurmikaunokki, mustakonnanmarja, lehtokuusama ja koiranheisi. Pelloreunoilla kasvaa näsiää ja "Mutkamäen alla notkossa" sekä "Puntalan Harjunmäen notkossa" kotkansiipeä. Kylän kasvillisuuteen kuuluvat myös kullero, punakannukka, koiranvehnä, metsäruusu (Alasen rannalla), rohtovirmajuuri, korpikaisla, juolukkapaju, korpialvejuuri, kangaskorte ja tervaleppä sekä aho- ja ketonoidanlukko. Isonviidan suolla kasvaa vaiveroa ja Hohonsuolla tunturikoivua; jopa harvinaista alppiniittyvillaa on kylän alueelta tavattu. Vesikasveja ovat myrkkykeiso, järvisätkin, ranta- ja terttualpi, vesikuusi, keltakurjenmiekka ja eri vitalajit; kämmekkäkasveista alueella kasvavat valkolehdokki, harajuuri, yövilkka ja kirkiruoho. Muita merkittävämpiä kylässä esiintyviä kasveja ovat mäkikuisma, kaarlenvaltikka, keltasauramo ja hirvenkello sekä erityisesti äärimmäisen harvinainen vattulaji Rubus idaeus v. anomalus Arrh.[8]

• Vehniän kylä
• "Se on issoa peliä" : Vehniän kyläkirja. Vehniän kylätoimikunta, 1994. ISBN 952-90-6137-4.