Vehkajoki

Vehkajoki on Kymenlaakson Haminassa virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Vehkajoen vesistön 52 kilometrisestä pääuomasta alle puolet. Vehkajoki laskee Haminassa Kirkkojärveen ja siitä Haminanlahteen Suomenlahdella.[6][2]

Vehkajoki
Vehkajokea Töytärinkosken alueella
Vehkajokea Töytärinkosken alueella
Maat Suomi
Maakunnat Kymenlaakso
Kunnat Hamina, Kouvola
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Vehkajoen vesistö (12)
Pinta-ala 380,28 km² [1]
Järvisyys 5,78 % [1]
Pääuoman pituus 52,1 km [lower-alpha 1][2]
Pääuoman osuudet Vehkajoki ←Mustajoki ←Salmento ←Koivuniemenjoki ←Uskinjärvi ←Pyhältö ←Kotojoki ←Rysäkosenjoki ←Korppisenjärvi ←Vehkajoki ←Hainus ←Vehkaoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde Mustajoki ja Piutulanjoki, Ihamaa, [3]
Hamina
  60°41′52″N, 27°17′03″E
Laskupaikka Haminanlahti, Hamina [4]
  60°35′30″N, 27°11′30″E
Läpivirtausjärvet Kirkkojärvi, Vehkjärvi, Paijärvi, Vuorisenjärvi, Ihamaanjärvi, Salmento, Myllyjärvi, Uskinjärvi, Pyhältö, Tarhajärvi, Korppisenjärvi, Ala-Kailanen, Ylä-Kailanen, Hainus
Sivu-uomat Lelunjoki, Husulanjoki, Mäntyjoki, Myllyjoki, Piutulanjoki
Taajamat Hamina
Mittaustietoja
Lähdekorkeus noin 30 m [3]
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero noin 30 m
Pituus 19,7 km [lower-alpha 1][2]
Kaltevuus 1,52 m/km
Keskivirtaama 3,9 m³/s (MQ) [5]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Entinen vesimylly Myllykylässä.

Joen nimi

Vehkajoen nimi esiintyy kartoissa joen alajuoksulla. Nimeä käytetään pääuomasta Ihamaalle asti, jossa Mustajoki ja Piutulanjoki yhtyvät toisiinsa Vehkajoeksi. Pääuoman virtaa yläjuoksulla useiden järvien läpi ja järvien välissä on vain lyhyitä joenosuuksia. Kullakin osuudella on kartoissa joko oma nimensä tai sitten nimi puuttuu. Yllättäen, Korppisenjärveen laskevasta pääuoman osuudesta käytetään taas nimeä Vehkajoki. Ala-Kailanen, Ylä-Kailanen ja Hainuksen välissä on taas lyhyitä osuuksia, mutta pääuoman ylin jokiosuus on Hainukseen laskeva Vehkaoja. Vehkaoja alkaa Sydänmaan Ruokkeesta, joka on pääuoman ylin osuus. Tässä artikkelista Vehkajoki tarkoittaa alajuoksun osuutta, joka alkaa Ihamaalta.[4][3][7]

Joen kulku

Vehkajoen vesistön pääuoma saa alkunsa Haminan ja Kouvolan rajaseudun järvistä, lammista ja soista. Soita on erityisesti vesistön pohjois- ja keskiosissa. Joen vesistöalue sijaitsee pääosin Haminan alueella, mutta latvaosat ulottuvat Kouvolan alueelle. Pääuoma laskee alas Mustajokena, joka yhtyessään Ihamaalla Piutulanjokeen saa nimekseen Vehkajoen. Parin kilometrin peltotaipaleen jälkeen joki laskee Ihamaanjärveen, jossa se kulkee 1,7 kilometriä. Järven eteläpäästä joki alkaa aiempaa leveämpänä ja laske 1,5 kilometrin jälkeen pieneen Vuorisenjärveen. Joki virtaa 2,5 kilometriä seuraavaan Paijärveen. Sen uoma on alussa loiva ja edelleen leveä piskuiseen Hansunlampeen asti, josta alkaa jyrkempi ja koskinen osuus Paijärvelle. Jyrkällä osuudella tulee pudotusta lähes kahdeksan metriä. Paijärvi sijaitsee Paijärvellä peltojen ympäröimänä. Myös seuraava 2,5 kilometriä pitkä osuus tapahtuu peltomaisemissa. Joki laskee lopuksi Vehkjärveen, joka jää Myllykylän ja Vehkjärven kylän väliin. Vehkjärveen laskee pohjoisesta Pienestä Kannusjärvestä alkava Myllyjoki. Vehkajoki tunkeutuu eteläranassa Huutkallion ja Rakinmäen väliseen kapeaan laaksoon ja laskee etelään mennessään sekä Sahakosken että muun kosken läpi. Koskien jälkeen joki virtaa tasaisen Kotoniityn peltoaukean läpi ja siihen yhtyy kaakosta tuleva Mäntyjoki (Mäntjoki). Töytärin ja Kolsilan kohdalla on joessa vielä koskia. Joki tekee vielä pelloilla mutkan ennen laskemistaan suoraa kanavaa pitkin Kirkkojärveen. Laskukohtaan on ruopattu rinnalle vielä Husulanjoellekin suora uoma (Pyölijoki). Kirkkojärveen laskee idästä tuleva Lelunjoki. Kirkkojärven lasku-uoma on Mullinkoski, joka laskee Salmenvirtaa myöten kaupunkialueella sijaitsevaa Savilahteen.[2][7][3][4]

Patoja

Vehkajoen vesistöalueella on viisi säännöstelypatoa, jotka estävät kalojen vaellusta:lähde?

  • Töytärinkosken pato 2,5 km jokisuusta, rakennettu alun perin Haminan kaupungin vedenottamoa varten. Patoa on suunniteltu muutettavaksi pohjapadoksi.
  • Myllykosken pato Myllykylässä 2,4 km Töytärinkosken padosta ylävirtaan, rakennettu Vehkalahden kunnan myllylaitosta varten.
  • Koivuniemenkosken pato päähaaran latvaosassa, rakennettu Koivuniemen myllyä varten.
  • Luomajärven pato Kannusjärven haarassa.
  • Hurmajärven pato Piutulanhaarassa.

Historiaa

Vehkajoella on tehty koskien perkauksia uittoa ja järvien vedenpinnan laskua varten. Uittoon jokea on käytetty viimeksi vuonna 1951. Järvien laskuista ovat merkittävimmät Vehkjärven ja Paijärven vedenpinnan laskemiset Vehkjärven alapuolella sijaitsevan Sahakosken louhinnan seurauksena.lähde?

Vehkajoen vesistö

Yleistä

Vehkajoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 380 neliökilometriä ja sen järvisyys on 5,8 %.[1] Valuma-alueen pituus on 35 kilometriä ja sen suurin leveys on noin 20 kilometriä. Valuma-alue sisältyy kokonaan Kymenlaakson maakuntaan, jossa pääosa siitä kuuluu Haminaan lukuun ottamatta luoteisosia, jotka kuuluvat Kouvolaan.[6][1][2][4]

Vehkajoen sivu-uomia

Vehkajoen suurimmat sivujoet on mainittu alla sijaitsevassa taulukossa. Kunkin joen tietojen lähteet on mainittu taulukon alla, ja tarvittavat tarkennukset ovat jokikohtaisesti oikeassa sarakkeessa.

nimi
 
 		 pääuoman
kohta
 		 etäisyys
mereen
(km)		 pituus
(km)
 		 virtaama
(MQ)
(m³/s)		 valuma-
alue
(km²)		 lähteet
 
 
Vehkajoki laskee Suomenlahteen Mullinkoskella
LelunjokiKirkkojärvi18452,2,3,3,–,4
HusulanjokiKirkkojärvi114352,2,3,3,–,4
MäntyjokiMyllykylä514612,2,3,3,–,4
MyllyjokiVehkjärvi97532,2,3,3,–,4
PiutulanjokiIhamaa2016652,2,3,3,–,4
Vehkajoki alkaa Piutulanjoen ja Mustajoen yhtymäkohdasta, jossa
pääuomaa on 32 km ja Mustajoen valuma-aluetta on 89 km² jäljellä.

Lähteet: 1 = tieto luettu omasta artikkelista, 2 = Karttapaikka-verkkopalvelu, 3 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 4 = VALUE-verkkopalvelu [8]

Huomioita
  1. Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Vehkajoen vesistön kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.

    Lähteet
    1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
    2. Vehkajoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.2.2023.
    3. Vehkajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
    4. Vehkajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
    5. Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 13–15. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020. ISBN 978-952-314-875-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
    6. Vehkajoen vesistöalue (12) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
    7. Vehkajoki, pääuoman alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
    8. Vehkajoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 4.3.2023

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.