Hydraus

Hydraus (vedytys) on kemiallinen reaktio, jossa molekyylin tyydyttymättömiin kaksois- tai kolmoissidoksiin liittyy vetyä (H2). Tyypillinen hydrausreaktio on vedyn liittyminen alkeenin kaksoissidokseen katalyytin läsnä ollessa, jolloin vedytetty kaksoissidos tyydyttyy yksinkertaiseksi sidokseksi (alkaaniksi). Tyypillinen esimerkki hydrauksesta on maleiinihapon kaksoissidoksen pelkistäminen vetykaasun avulla meripihkahapoksi.[1] Elintarviketeollisuus kovettaa kasvirasvoja hydraamalla[2]. Myös alkyynejä, ketoneja, nitriilejä ja imiinejä voidaan hydrata.[3]

Rasvojen hydraus, katso Transrasva#Kovetus vedyttämällä.
Maleiinihapon hydraus

Hydraus on additioreaktio, jossa H2 liittyy esimerkiksi alkeenin kaksoissidokseen.[4] Tällöin kaksoissidos muuttuu yksinkertaiseksi sidokseksi.

Esimerkiksi eteenin hydrogenointi etaaniksi:

Eteenin hydrogenointi
Eteenin hydrogenointi

Hydrogenointireaktiot ovat luonteeltaan eksotermisia, eli ne vapauttavat lämpöä. Hydrogenointireaktiossa käytetään usein katalyyttiä reaktion nopeuttamiseksi. Katalyytteinä voidaan käyttää platinaa, palladiumia, nikkeliä tai rodiumia. Yleisimmin käytetty katalyytti on platina.

Hydraus poikkeaa protonoitumisesta siten, että hydrauksessa tuotteilla on sama sähkövaraus kuin lähtöaineilla.[4]

Petrokemianteollisuudessa hydrauksella pyritään parantamaan polttoaineiden laatua, muun muassa poistamaan fysiologisesti haitallista bentseeniä.[5]

Dehydraus

Dehydraus[6] (vedyn poisto) on hydraukselle vastakkainen prosessi. Se suoritetaan alemmassa paineessa tai alipaineessa. Katalyyttina käytetään platinaa, kuparia tai raudan oksideja. Dehydrauksella valmistetaan mm. styreeniä sekä ketoneja, kuten asetonia ja metyylietyyliketonia,

Esimerkki

Isopropyylialkoholin (CH3CHOHCH3) dehydraus asetoniksi (C3H6O)  

CH3CHOHCH3 → C3H6O + H2

Katso myös

Lähteet
  1. Catalytic Hydrogenation of Maleic Acid at Moderate Pressures A Laboratory Demonstration Kwesi Amoa 1948, Journal of Chemical Education, Vol. 84 No. 12.12.2007
  2. Elintarvikkeiden katalyyttihydraus – LUMA-keskus Suomi luma.fi. Viitattu 18.12.2020.
  3. Hudlický: Reductions in Organic Chemistry, American Chemical Society, 1996, Washington D. C., 429, ISBN 0-8412-3344-6
  4. Francis A. Carey: Organic Chemistry (4. p.), s. 167–258. McGraw-Hill, 2000. ISBN 0-07-290501-8. (englanniksi)
  5. Kyösti Riistama, Jorma Laitinen, Merja Vuori: Suomen kemianteollisuus, s. 35, Chemas Oy 2005
  6. Juhani Pihkala: Prosessitekniikka, prosessiteollisuuden yksikkö- ja tuotantoprosessit, s. 167. Opetushallitus, 2013.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.