Vaunulammit

Suurempi järvi on pinta-alaltaan 1,3 hehtaaria ja sen pituus on 250 metriä ja leveys 100 metriä. Pienempi lampi on 100 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Järvet ovat kytkettynä toisiinsa kaivetun ojan välityksellä. Ne sijaitsevat Vaunumäen takana olevalla yhteisellä ojitetulla suolla. Suuremman järven luusua sijaitsee sen kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 1,2 kilometriä pitkä oja Viiveriin.[2][1]

Suuremman järven rantaviiva on 530 metriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa, jota ympäröi hiekkakangas. Järvien rannat ovat soistuneita ja ojitettuja. Rannat ovat rakentamattomia eikä niille johda teitä. Yhdystie 2824 ohittaa järvet etelän puolelta ja yhdystie 2831 haarautuu järvien pohjoispuolelta ohi.[2][1]

Jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400−11 300 vuotta sitten mannerjäätikön reuna päättyi näillä seuduilla suoraan mereen.[3] Pääjärven muodostumisessa vaikuttaneet jäätiköiden maata kasaavat tapahtumat muodostivat Kolmannen Salpausselän juuri Vaunulammien kohdalle. Jäätikön alta purkautuvat jäätikkövirrat pyyhkäisivät juuri Vaunulammien kohdalta Yoldiamereen ja levittivät soraa, hiekkaa ja savea mukanaan kummallekin sivulleen. Näin ovat syntyneet varsin korkeat Vaunumäen sandurit, jotka reunustavat nykyistä Vaunulammien suoaluetta. Myöhemmin työntyi mannerjään kieleke Vanumäen sanduurin päälle ja kasasi Salpausselän reunamoreenit sulavesiuoman tukkeeksi. Reunamoreenin taakse kertyneet jäätikköjärven vedet purkautuivat mereen Tervalammin kautta.[4][5]