Vatopédin luostari

Vatopédin luostari (kreik. Μονή Βατοπεδίου, Moní Vatopedíou)[2][3] on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa. Athoksen kahdenkymmenen luostarin välisessä hierarkiassa Vatopédi on toisella sijalla.[4][5]

Vatopédin luostari
Μονή Βατοπεδίου

Vatopédin luostari.
Sijainti Athos, Kreikka
Koordinaatit 40°18′51″N, 24°12′43″E
Kirkkokunta ortodoksinen kirkko
Tyyppi munkkiluostari
Perustaja Athanasios, Nikolaos ja Antonios
Perustettu n. 972–985
Asukkaita 148[1]
Tyylisuunta bysanttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Athosvuori
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

Vatopédin luostari on perustettu 900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, todennäköisesti vuosien 972–985 välillä. Sen perusti kolme munkkia, Athanasios, Nikolaos ja Antonios, jotka olivat Athanasios Athoslaisen oppilaita. Luostari mainitaan Athoksen arvoasteikoissa toisena luostarina vuonna 1045 ja se on säilyttänyt asemansa siitä saakka. 1100- ja 1200-luvuilla luostari sai paljon lahjoituksia serbialaisilta sekä Bysantin keisareilta. Luostariin liitettiin aikojen kuluessa useita pienempiä luostareita.[4][5]

Vatopédin luostari.

Vuonna 1749 luostariin perustettiin niin kutsuttu Athoksen Akatemia, joka tarjosi kreikankielistä opetusta samaan aikaan kun kreikkalainen kansallistunne nousi. Luostari on historiansa aikana ollut sekä kinobioottinen että idiorytminen. Vuodesta 1989 se palasi kinobioottiseen elämäntapaan.[4][5] Vuonna 2011 luostarissa oli 148 asukasta ja näin se oli Athoksen luostareista suurin.[1]

Rakennus

Luostari sijaitsee Athoksen niemimaan itärannikon keskivaiheilla. Rakennus muistuttaa linnoitusta, jossa on useita siipiä ja torneja. Luostarin pääkirkko (katholikon) on omistettu Neitsyt Marian temppeliin tuomiselle. Kirkko on rakennettu 900-luvulla ja sen vanhimmat seinämaalaukset ovat vuodelta 1312. Kirkossa on Athoksen ainoat bysanttilaiset mosaiikit. Kirkon kellotorni noin vuodelta 1427 on Athoksen alueen vanhin säilynyt kellotorni. Vatopédin alaisuuteen kuuluu kaksi skiittaa eli sivuluostaria, venäläinen Pyhän Andreaan skiitta ja kreikkalainen Pyhän Demetrioksen skiitta. Luostariin kuuluu 12 kappelia sen sisäpuolella ja 19 kappelia ulkopuolella, sekä lukuisia keljoja.[4][5][6]

Vatopédin luostarin sisäpihaa.

Luostarissa säilytetään lukuisia pyhäinjäännöksiä, joista kuuluisin on niin kutsuttu Neitsyt Marian vyö, sekä useita ihmeitätekeviksi uskottuja ikoneita. Luostarissa on suuri kirjasto, jossa on 2 000 käsikirjoitusta, yli 35 000 painettua kirjaa sekä historiallisia dokumentteja.[5]

Vatopédia lähin luostari on Zográfoksen luostari, jonne on linnuntietä matkaa noin neljä kilometriä.

Lähteet
  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Athosvuoren luostarit Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö. Viitattu 31.3.2015.
  3. Athoksen luostarit ja skiitat Ortodoksi.net. Viitattu 31.3.2015.
  4. Monastery of Vatopedi 2012. Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.4.2015.
  5. Vatopedi Mount Athos. Viitattu 13.4.2015.
  6. The Monastery of Vatopedi Mount Athos: The Holy Mountain. Macedonian Heritage. Viitattu 14.4.2015.

    Aiheesta muualla
    Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio)
    Luostarit
    Skiitat
    Kylät
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.