Vastatykistötutka

Vastatykistötutka on vihollisen tykkiasemien ja kranaatinheittimien sijainnin paljastava tutkajärjestelmä. Laitteistoa kutsutaan myös lentoratatutkaksi sen toimintaperiaatteen vuoksi. Kun tykistön tai heittimistön kranaatista mitataan kaksi tai useampia kohtia sen lentoradasta, voidaan määrittää ammuksen lähtöpaikka, tuliasema. On myös mahdollista määrittää oman tulen lentorata ja johtaa siten tulta. [1] [2] Sen käyttö vaikeuttaa tykistön toimintaa, sillä vastatykistötutka mahdollistaa nopeat vastaiskut vihollisen tykistöön.[3] Nopeiden vastaiskujen pelko pakottaa vihollisen siirtämään tykistöään tiheään tahtiin, jottei se tule tuhotuksi.[3] Tärkeimpiä vastatykistötutkien valmistajia ovat Saab, Elta Systems ja Raytheon.[3] Venäjä on käyttänyt vastatykistötutkia tehokkaasti Itä-Ukrainan sodassa.[3]

Israelin valtion Shilem-vastatykistötutka.

Käyttö Suomessa

Suomi hankki ensimmäiset vastatykistötutkansa, brittiläiset Cymbelinet, vuonna 1976.[4] Cymbelinet poistettiin käytöstä 2000-luvun alussa vanhentuneina.[4] Suomen puolustusvoimat on suunnitellut hankkivansa moderneja vastatykistötutkia vuoteen 2020 mennessä.[3]

Lähteet
  1. Christien Wolff: Vastatykistötutka, Radartutorial EU radartutorial.eu. Viitattu 3.3.2019.
  2. Kallionpää, Vesa: Maavoimilla suurhankinta: Tykistöä uusitaan liikkuvaksi MTV3 Uutiset. 26.2.2016. Viitattu 14.1.2017.
  3. Huhtanen, Jarmo: Suomi haluaa Euroopan parhaan tykistön – armeija ostaa vastatykistötutkia nopealla aikataululla Helsingin Sanomat. 12.1.2017. Viitattu 14.1.2017.
  4. Ojanen, Arto: Uudet vastatykistö-lentoratatutkat kenttätykistölle ehkä jo 2020. Suomen Sotilas. 12.1.2017. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 14.1.2017.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.